Professori Alan Channing: korkealla elävien sammakoiden löytö Kilimanjarolla ja yksinoikeushaastattelu

Kilimanjaron rinteiltä on löydetty aiemmin tuntematon Amietia wittei -sammakoiden populaatio. Sammakot elävät jopa 4 100 metrin korkeudessa merenpinnasta. Altezza Travelin johtajat havaitsivat sammakot ensimmäisen kerran Kilimanjaron nousun aikana heinäkuussa 2024. Kuvat lähetettiin Tanzanian Wildlife Research Institute (TAWIRI) -tutkimuslaitokselle sekä professori Alan Channingille – Etelä-Afrikasta tulevalle tunnetulle herpetologille ja yhdelle maailman johtavista sammakkotutkijoista. 

Tästä alkoi retkikunnan valmistelu: kansallispuistossa tehtävään tutkimukseen tarvittavien lupien hankinta sekä reitin suunnittelu tutkijaryhmälle.

Helmikuuhun 2025 mennessä kaikki oli valmiina. Channing saapui Tansaniaan ja laati yhdessä TAWIRI:n tutkijoiden kanssa yksityiskohtaisen retkikuntasuunnitelman. Sen jälkeen he lähtivät Altezza Travelin oppaiden kanssa Kilimanjarolle reittiä, joka kulki tulivuoren länsirinnettä pitkin ja ylitti 5 jokea jopa 4 100 metrin korkeudessa. Samaan aikaan meille avautui tilaisuus tutustua maailmanlaajuisesti tunnettuun herpetologiin paremmin ja keskustella hänen kanssaan urasta, tieteellisistä kiinnostuksenkohteista, ilmastonmuutoksesta ja monesta muusta aiheesta.

Professori Alan Channingin haastattelu

– Kerro hieman itsestäsi – perheestäsi, muutostasi Etelä-Afrikkaan ja siitä, milloin kiinnostuksesi sammakkoeläimiin alkoi.

Synnyin keskiluokkaiseen perheeseen. Isäni työskenteli Post Officen puhelinosastolla. Luulen, että perhe muutti Englannista Etelä-Afrikkaan päästäkseen pois kylmästä ja kosteasta ilmastosta, ja isäni pystyi jatkamaan työtään Etelä-Afrikan Post Officessa.

Kiinnostuin sammakoista perustutkinto-opiskelijana – biologikollegoideni keskuudessa ne olivat pitkälti tuntemattomia. Yksi aikansa tärkeimmistä sammakoihin erikoistuneista tutkijoista, John Charles Poynton, vieraili usein eläintieteen laitoksella. Vaikka sammakot kuuluvat herpetologiaan, johon luetaan myös käärmeet, liskot, krokotiilit ja kilpikonnat, minulla on eläintieteilijänä vain ohimenevä kiinnostus näihin muihin ryhmiin.

– Moni ei ehkä täysin tiedä, mitä herpetologit tekevät. Voisitko selittää työsi ytimen ja sen, miksi se on tärkeää?

Erikoisalani käsittelee eläinten välisiä sukulaisuussuhteita sekä nimiä, joita eri lajeista käytetään. Tämä ala, taksonomia, perustuu tutkittavien eläinten genetiikan, käyttäytymisen, ekologian ja ruumiinrakenteen tutkimukseen.

Monia lajeja on vaikea tunnistaa erillisiksi – niitä kutsutaan "kryptisiksi".Kryptiset lajit ovat läheistä sukua toisilleen ja ulkonäöltään lähes erottamattomia, mutta niiden perimässä on merkittäviä eroja. Jos kryptisiä lajeja ei tunnisteta, niitä ei voida suojella, eivätkä niiden mahdolliset hyödyt ihmisyhteiskunnalle koskaan toteudu.

– Avoimissa lähteissä kerrotaan, että olet urasi aikana kuvannut yli 140 uutta sammakkolajia ja -sukua. Kuinka tarkka tämä luku on?

Luku ei pidä paikkaansa – oikeampi määrä on noin 54 lajia ja sukua, joista osa on sittemmin sijoitettu uudelleen.

– Mitä urasi hetkiä tai löytöjä pidät merkittävimpinä?

Uraani kuului enimmäkseen perustutkinto-opiskelijoiden opettamista ja pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden ohjaamista. Tutkimusta tein yliopiston loma-aikoina tai silloin, kun minulla ei ollut opetusta. Siksi varsinaisia käännekohtia ei ollut. 

Taksonomiassa ei ole yksittäisiä "merkittäviä" löytöjä samalla tavalla. Jokainen askel on kuin tiili, joka asetetaan rakennuksen osaksi. Mikään yksittäinen askel ei ole toista tärkeämpi. Sen sijaan oli aina hieno hetki nähdä väitöskirjatutkijan valmistuvan ja lähtevän sitten omalle tielleen maailmassa.

– Millaisia haasteita kohtaat uusia lajeja etsiessäsi? Oletko koskaan epäillyt tuntemattoman lajin olemassaoloa, mutta et ole onnistunut löytämään sitä?

Haasteet liittyvät yleensä siihen, kuinka vaikea paikkaan on päästä, jos se on hyvin kaukana ja esimerkiksi autiomaassa. Viime vuosien haasteisiin ovat kuuluneet tutkimuslupien korkeat hinnat tietyissä maissa – onneksi eivät kaikissa – sillä viranomaiset ajattelevat kaikkien ulkomaisten tutkijoiden olevan varakkaita.

Monet löydöt tehdään sattumalta – uuden lajin etsimistä ja löytämistä ei voi suunnitella etukäteen. En ole koskaan varsinaisesti epäillyt uusia lajeja, mutta joskus yllätyn, kun sellainen ilmaantuu. Jopa Kapkaupungin ympäristön kaltaisilta hyvin tutkituilta alueilta on viime vuosina löytynyt monia uusia lajeja.

– Onko jokin tietty laji, harvinainen tai hiljattain löydetty, sinusta erityisen kiehtova?

Minusta on aina mukavaa löytää jokin wot-wot-sammakoistawot-wot – yleisesti käytetty nimi Hyperoliidae-heimon lajille Phlyctimantis keithae, samoin juoksijasammakoita. Niitä on helppo havainnoida, ja ne ovat todella kiinnostavia. Juoksijasammakot eivät nimensä mukaisesti hypi tai kiipeä. Niillä on hontelot jalat, ja ne kävelevät – tai juoksevat.

– Ilmastonmuutoksesta on viime vuosikymmeninä tullut yksi kiireellisimmistä kysymyksistä. Sinulla on ollut harvinainen mahdollisuus työskennellä sekä ennen kuin sen vaikutukset alettiin tunnistaa laajasti että sen jälkeen. Miten ilmaston lämpeneminen on näkökulmastasi vaikuttanut ekosysteemeihin, erityisesti sammakkoeläimiin? Oletko havainnut jonkin lajin vähenevän huolestuttavaa vauhtia?

Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea erottaa populaatioiden normaalista vaihtelusta, on selvää, että monia ennen tavallisia lajeja on nyt vaikea löytää. Useimpien sammakkolajien taantumisen nopeutta ei tunneta, koska kukaan ei seuraa niitä. Sammakkoeläimiin erikoistuneita tutkijoita on liian vähän. En tiedä Afrikasta yhtään sammakkolajia, joka olisi kadonnut. Tavallisesti niitä ei ole nähty useisiin vuosiin, koska kukaan ei ole etsinyt niitä. Kuinka moni ihminen osaa tunnistaa sammakkolajin?

Suurin uhka sammakkoeläimille olemme me ihmiset – muutamme luonnollista kasvillisuutta yhden viljelykasvin pelloiksi, ja kaupungit laajenevat jatkuvasti. Rannikkoalueilla elävät lajit ovat suurimmassa vaarassa, sillä juuri niissä paikoissa ihmiset mielellään asuvat ja muokkaavat ympäristöä.

Kuivilla alueilla elävät suuret härkäsammakot kärsivät paljon, koska niitä kerätään liikaa, mikä johtaa lisääntymisen epäonnistumiseen. Vaikka nämä sammakot olisivat lailla suojeltuja, niitä kerätään, myydään ja syödään edelleen. Eteläinen Angola ja pohjoinen Namibia ovat tästä hyviä esimerkkejä.

– Tapaamisemme syynä on Amietia wittei -sammakoiden löytyminen. Niitä tavataan tavallisesti Kilimanjaron ja Rwenzorivuorten trooppisissa metsissä enintään 2 800 metrin korkeudessa. Mikä tekee tästä löydöstä erityisen? Mitä se voi kertoa meille korkeiden alueiden ekosysteemeistä?

Sammakot pystyvät elämään noin 3 000 metrin korkeudessa, missä niitä tavataan virtaavissa puroissa. Jos purot jäätyvät, sammakot pystyvät selviytymään jään alla. Mutta 4 000 metrin korkeudessa elävien sammakoiden löytyminen osoittaa, että ne kestävät ankaria oloja paljon paremmin kuin on ajateltu.

Niiden on selvittävä paitsi talven äärimmäisestä kylmyydestä myös löydettävä ravintoa. Tämä lähes 4 000 metrin korkeudesta Kilimanjarolta löydetty sammakko menestyy siellä – ja tiedämme, että se syö muun muassa pieniä kovakuoriaisia. Se, miten kovakuoriaiset selviytyvät, on toinen kysymys.

– Mitä muita hankkeita sinulla on tällä hetkellä työn alla? Kiinnostaako sinua jokin muu tieteenala?

Muihin hankkeisiini kuuluu Afrikan härkäsammakoiden tarkistus Senegalista Etelä-Afrikkaan. Lisäksi kollegani ja minä yritämme selvittää kääpiökonnien lajimäärää. Ne kaikki näyttävät samankaltaisilta ja elävät puoliaavikoilla tai aavikoilla.

Minua kiinnostaa Afrikan biologinen historia. Milloin metsät ja ruohomaat muodostuivat, ja miksi? Milloin eri eläinryhmät ilmestyivät, ja mikä ajoi erilaistumista ja lajiutumista?

***

Altezza Travelin tiimi kiittää professori Alan Channingia osallistumisesta tähän tärkeään tieteelliseen hankkeeseen sekä lämpimistä ja mukaansatempaavista illoista, jotka täyttyivät tarinoista Afrikan villieläimistä.

Lue lisää uuden sammakkopopulaation löytymisestä ja tieteellisestä retkikunnasta artikkelista "Afrikan korkeimmalla elävä sammakko löydettiin Kilimanjarolta".

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita