Serengetin kansallispuisto
Serengetin kansallispuisto Tansaniassa
Serengeti tunnetaan yhtenä Afrikan tärkeimmistä safarikohteista, ja siellä eläintarkkailun mahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät. Laajassa puistossa elävät kuuluisat Big Five -eläimet: elefantit, leijonat, puhvelit, sarvikuonot ja leopardit sekä monet muut lajit, kuten kirahvit, virtahevot ja krokotiilit. Täällä tapahtuu myös gnuuantilooppien ja seeprojen suuri eläinvaellus. Serengetissä elää yli 70 suurta nisäkäslajia ja 500 lintulajia, joten se on yksi Tansanian keskeisistä villieläinalueista.
Yhdessä Ngorongoron suojelualueen ja Kilimanjaron kanssa Serengetin kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Missä Serengetin kansallispuisto sijaitsee?
Sijaitseeko Serengeti Keniassa vai Tansaniassa? Tämä kysymys nousee usein esiin Itä-Afrikan matkaa suunnittelevien keskuudessa. Vastaus on yksinkertainen: Serengetin kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Tansaniassa ja kattaa yli 1 500 000 hehtaaria avointa savannia. Kartalta se löytyy Victoriajärven, Afrikan suurimman järven, itäpuolelta läheltä Kenian rajaa.
Pohjoisessa Serengeti rajautuu Kenian Maasai Maran kansallispuistoon ja idässä tunnettuun Ngorongoron kraatteriin ja suojelualueeseen. Laajempi Serengetin ekosysteemi ulottuu myös kansallispuiston rajojen ulkopuolelle, ja sen määrittää suuren eläinvaelluksen kattama alue.
Mikä on paras kuukausi vierailla Serengetissä?
Tammikuun puoliväliin mennessä lyhyt sadekausi päättyy, ja sää on kirkas ja kuuma. Kirahvit, elefantit, puhvelit ja muut kasvinsyöjät laiduntavat paksussa, mehukkaassa ruohossa, kun taas pedot lepäävät akasioiden varjossa. Kaakkois-Serengetissä alkaa suuren eläinvaelluksen uusi kierto: suuret gnuuantilooppien, seeprojen ja gasellien laumat lähtevät liikkeelle etelään Serengetin tasankojen yli tuoreiden laidunten perässä.
Tammikuu on yksi safarien suosituimmista kuukausista, ja puistossa on paljon muitakin vierailijoita.
Helmikuu on Tansanian kuumin ja kuivin kuukausi. Taivas on lähes aina kirkas, savannin ruoho kuivuu, ja pienetkin eläimet – mangustit, servaalit ja pienet dik-dik-antiloopit – erottuvat helposti safariautosta. Elefantit, kirahvit, puhvelit ja muut suuret nisäkkäät pysyttelevät yleensä lähempänä jokia.
Tämän kuukauden aikana suuren eläinvaelluksen valtavat laumat lepäävät kansallispuiston eteläisillä tasangoilla. Gnuuantiloopit ja seeprat synnyttävät poikasensa tähän aikaan, ja uusia vasoja voi syntyä jopa 8 000 päivässä.
Puistossa on edelleen runsaasti matkustajia, mutta kuun loppua kohti safariautojen määrä vähenee vähitellen.
Maaliskuu on lämmin siirtymäkuukausi kuivan kauden ja sadekauden välissä. Maaliskuun puolivälistä alkaen puistossa on selvästi vähemmän muita safariautoja, ja monet Serengetin lodget alkavat tarjota kausialennuksia. Tämä kuukausi sopii hyvin matkustajille, jotka arvostavat rauhallisempaa ja väljempää lomaa.
Suuria nisäkkäitä – elefantteja, kirahveja, puhveleita, leijonia, leopardeja ja antilooppeja – nähdään usein sekä vesistöjen lähellä että teiden varsilla. Eläimet ovat tottuneet safariautoihin ja päästävät tarkkailijat melko lähelle.
Huhtikuussa sateet ovat tavallisia, mutta joukossa on myös täysin kuivia päiviä. Serengetin eläimiä voi kohdata missä tahansa puiston osassa: sateet synnyttävät uusia vesipaikkoja, eikä eläinten tarvitse pysytellä jokien läheisyydessä. Tuore ruoho kasvaa, ja puiston ruohotasangot muuttuvat kuivuuden kellastamista maisemista vehreiksi. Tässä ympäristössä kirahvit, leijonat ja leopardit erottuvat erityisen näyttävinä.
Samaan aikaan pienempiä kissaeläimiä, kuten servaaleja ja karakaleja, voi olla vaikea havaita tiheästä ja korkeasta ruohosta. Ne näkyvät paremmin kuivakaudella heinä–syyskuussa ja tammi–maaliskuussa, kun savannin ruoho ei ole yhtä korkeaa.
Tuoreen ruohon perässä suuret antilooppi- ja seepralaumat siirtyvät eteläisestä Serengetistä puiston länsiosaan.
Huhtikuussa Serengetissä on vähiten matkustajia, ja hotellit tarjoavat kauden edullisimmat hinnat.
Serengetissä jatkuu toukokuussa kausittainen sadejakso. Savanni on vihreimmillään, ja suuret kasvinsyöjät – elefantit, kirahvit, puhvelit ja gasellit – hajaantuvat koko puiston alueelle. Myös leijonia, gepardeja, leopardeja ja muita petoja voidaan nähdä eri puolilla Serengetiä. Suuria seepra- ja gnuuantilooppilaumoja on puiston länsiosassa. Victoriajärvi, Afrikan suurin järvi, sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä lännessä.
Toukokuussa voi olla myös täysin kuivia päiviä, mutta suosittelemme varautumaan kaikenlaiseen säähän. Pakkaa mukaan tuulenpitävä takki.
Kuten huhtikuussa, Serengetissä on toukokuussa suhteellisen vähän matkustajia, ja hotellit tarjoavat kausialennuksia.
Kesäkuun puoliväliin mennessä kuiva sää palaa Serengetiin. Sateet päättyvät, ja eteläisellä pallonpuoliskolla alkaa päiväntasaajan talvi: sää on hieman viileämpi kuin tammi- ja helmikuussa. Savannilla on miellyttävä, ei liian kuuma sää, eikä puisto ole vielä täyttynyt vierailijoista. Kuun alussa hotelleista voi vielä löytyä kausialennuksia. Tämä on erinomainen aika safarille.
Savannin suuria eläimiä – elefantteja, kirahveja, puhveleita, leijonia ja muita kissaeläimiä – voi nähdä missä tahansa puiston osassa. Ne tulevat usein lähelle safariautoja, mikä mahdollistaa rauhallisen tarkkailun.
Suuret gnuuantilooppi- ja seepralaumat aloittavat massiiviset ylityksensä Mbalageti- ja Grumeti-jokien kautta. Matkan varrella ne kohtaavat usein petoja – leijonia, leopardeja, hyeenoja ja krokotiileja. Tämä on yksi safarin tunnetuimmista ja mieleen jäävimmistä luonnonnäytelmistä.
Heinäkuu on Serengetin kansallispuiston kylmin kuukausi, ja yölämpötila voi laskea +14 °C:een. Päivisin sää on yleensä lämmin ja aurinkoinen, noin 25–30 °C. Tähän mennessä sateet ovat jo päättyneet, ja puisto täyttyy jälleen matkustajista.
Kirahvit, elefantit, seeprat ja antiloopit pyrkivät pysyttelemään vesilähteiden lähettyvillä, joissa nähdään myös virtahepoja ja krokotiileja. Savannin pedot – leijonat, leopardit, karakalit ja servaalit – metsästävät eri puolilla puistoa. Ne eivät juuri pelkää safariautoja, ja leijonalauma voidaan usein nähdä aivan tien vieressä.
Suuret gnuuantilooppien, seeprojen ja muiden sorkkaeläinten laumat aloittavat Mara-joen ylityksen Serengetin pohjoisosassa. Tämä on suuren eläinvaelluksen huipennus: tuhannet eläimet uivat vaiston ohjaamina yhtä aikaa vuolaana virtaavan Mara-joen yli Afrikan savannin maisemissa. Tämän luonnonnäytelmän voi nähdä vain Serengetissä.
Elokuu on Serengetin kansallispuiston kesäisen kuivakauden huippua. Sateet ovat harvinaisia, ja taivas on enimmäkseen kirkas. Yöt voivat olla viileitä, ja lämpötila voi laskea 14–15 °C:een. Tähän aikaan puistossa on yleensä vuoden eniten vierailijoita.
Savannin eläimiä on käytännössä kaikkialla, ja eläintarkkailu on parhaimmillaan. Safariautosta käsin voi nähdä leijonia, elefantteja, kirahveja, antilooppeja, puhveleita, mangusteja, pahkasikoja ja monia muita eläimiä. Elokuu on hyvä aika tarkkailla myös servaaleja, karakaleja ja mangusteja, jotka ovat sadekaudella korkean ruohon takia vaikeammin havaittavia.
Suuret gnuuantilooppien, seeprojen ja muiden sorkkaeläinten laumat kerääntyvät puiston pohjoisosaan, jossa suuren eläinvaelluksen huipennus, Mara-joen ylitys, jatkuu. Heinä- ja elokuuta pidetään parhaina kuukausina nähdä tämä harvinainen luonnonnäytelmä: valtavat laumat etenevät joen yli, kun nälkäiset pedot väijyvät vedessä.
Syyskuussa Serengetin kansallispuistossa on lämmin ja kirkas sää. Se on suosittua safariaikaa, ja puistossa on edelleen paljon muitakin matkustajia.
Syyskuuhun mennessä Serengetin savanni kuivuu, ja eläimet pysyttelevät yleensä lähempänä vesistöjä. Täällä kohdataan useimmin suuria kasvinsyöjiä: elefantteja, kirahveja, puhveleita, seeproja ja antilooppeja. Pedot – leijonat, leopardit ja täplähyeenat – ovat lähes aina lähellä. Serengetin safarilla näet hyvin todennäköisesti Afrikan keskeiset eläimet vaikuttavissa savannimaisemissa.
Lokakuu on viimeinen kuiva kuukausi ennen sadekauden alkua, joten se on erinomainen aika safarille Serengetin kansallispuistossa. Suurimman osan ajasta sää on miellyttävän kuiva ja lämmin, ja matkustajia on vähemmän kuin elo- tai syyskuussa.
Serengetin eläimiä näkee kaikkialla. Safarilla on hyvin todennäköistä nähdä Afrikan tunnettuja petoja: leijonia, leopardeja, hyeenoja ja gepardeja. Niitä voi kohdata missä tahansa puiston osassa. Serengetissä elävät myös kaikki suuret kasvinsyöjäryhmät: elefantit, puhvelit, seeprat, antiloopit ja kirahvit. Vastaan tulee myös vähemmän tunnettuja mutta kiinnostavia savannin eläimiä, kuten karakaleja, servaaleja, thomsoningaselleja ja apinoita.
Suuret gnuuantilooppien, seeprojen ja muiden sorkkaeläinten laumat palaavat Serengetiin Keniasta ja ylittävät jälleen Mara-joen puiston pohjoisosassa.
Marraskuu aloittaa sadekauden Tansaniassa. Puistossa on selvästi vähemmän vierailijoita, ja lodget tarjoavat kausialennuksia. Suosittelemme tätä ajankohtaa safarille matkustajille, jotka haluavat nähdä Afrikan tunnetuimman kansallispuiston rauhallisemmassa rytmissä.
Sateiden myötä Serengetin tasangot vaihtavat väriä kuivuuden kellastamista sävyistä elinvoimaiseen vihreään. Vesipaikkoja syntyy runsaasti, ja eläimet levittäytyvät laajalle puistoon. Pieniä savannin asukkaita, kuten dik-dik-antilooppeja, mangusteja ja servaaleja, voi olla vaikea havaita korkean ruohon takia. Suuria nisäkkäitä, kuten elefantteja, kirahveja, puhveleita ja seeproja, löytyy helposti eri puolilta puistoa. Serengetin joissa ja järvissä nähdään virtahepoja ja krokotiileja.
Suuret gnuuantilooppien, seeprojen ja muiden sorkkaeläinten laumat palaavat puiston länsiosaan, jossa tuoretta ruohoa on runsaasti.
Joulukuun puoliväliin mennessä syksyn sadekausi päättyy, ja Serengetiin saapuu lomakauden myötä enemmän matkustajia. Samalla alkaa talven safarikausi. Sää on kuiva ja aurinkoinen sekä selvästi lämpimämpi kuin heinä–syyskuussa.
Puiston tunnettuja afrikkalaisia eläimiä – elefantteja, seeproja, kirahveja, puhveleita, leijonia, leopardeja ja hyeenoja – voi kohdata kaikkialla Serengetissä. Safarilla nähdään myös servaaleja, pahkasikoja, thomsoningaselleja, karakaleja, krokotiileja, virtahepoja ja muita villieläimiä.
Vaeltavat gnuuantilooppi- ja seepralaumat kokoontuvat puiston länsiosaan, jossa suuren eläinvaelluksen vuosittainen kierto päättyy näyttävästi.
Parhaat hotellit ja lodget Serengetin kansallispuistossa
Mitkä ovat Serengetin kansallispuiston tärkeimmät nähtävyydet?
Tansaniassa sijaitseva Serengetin kansallispuisto on yksi Afrikan suurimmista safaripuistoista. Tärkeimpien alueiden näkemiseen tarvitaan yleensä 3–4 päivää. Nämä ovat keskeiset paikat, joiden kautta Serengetiin pääsee parhaiten tutustumaan:
Keski-Serengeti ja Seronera-joen laakso
Tämä on Serengetin suosituin alue. Täällä voi nähdä käytännössä kaikki eläimet, ja alueella sijaitsee myös suurin osa safarilodgeista. Lähes kaikki useamman päivän safarit Serengetissä alkavat puiston keskiosasta.
Läntinen käytävä ja Grumeti
Puiston länsiosa on avointa savannia. Myös täällä voi nähdä kaikki tunnetut afrikkalaiset eläimet: leijonat, seeprat, elefantit, puhvelit, antiloopit ja monet muut. Grumeti- ja Mbalageti-joissa elää virtahepoja ja krokotiileja.
Pohjoinen Serengeti: Kogatende, Lobo ja Lamai
Gnuuantilooppien suuren eläinvaelluksen viimeinen vaihe tapahtuu Serengetin pohjoisosassa, kun suuret gnuuantilooppi-, seepra- ja gasellilaumat ylittävät leveän Mara-joen. Alue on hyvin näyttävä ja tärkeä kohde safarilla.
Aktiviteetit Serengetin kansallispuistossa
Klassista safaria puistossa voi täydentää savannin erityisillä elämyksillä. Serengetissä vierailevat matkustajat voivat lisätä safariohjelmaansa esimerkiksi seuraavia aktiviteetteja:
Kuumailmapallosafari
Droonien käyttö on Serengetissä kielletty, joten kuumailmapallolento on ainoa tapa nähdä savanni lintuperspektiivistä. Ylhäältä avautuvat maisemat ovat erityisen kuvauksellisia ja tarjoavat hyvät mahdollisuudet panoraamakuviin. Serengetin loputtomat tasangot inspiroivat Disneyn "Leijonakuningas"-elokuvaa, ja ylhäältä ne näyttävät erityisen vaikuttavilta.
Aamiainen ja illallinen savannilla
Useimmat puiston lodget voivat järjestää aamiaisen tai illallisen taivasalla Serengetissä. Näin ateria nautitaan yhdessä maailman maisemallisesti vaikuttavimmista paikoista savannin äänten ympäröimänä.
Yösafarit
Yösafarit ovat kiellettyjä itse kansallispuiston alueella, mutta niitä järjestetään naapurialueiden yksityisillä suojelualueilla. Ikoma on yksi suosituimmista yösafarikohteista, ja siellä voi nähdä leopardeja, sivettejä, genettejä ja muita savannin yöeläimiä.
Serengetin kansallispuiston eläimet
Serengetissä elää yli 70 suurta nisäkäslajia, mikä tekee siitä yhden mantereen parhaista paikoista nähdä Afrikan tunnetuimmat eläimet. Monien lajien kannat ovat täällä selvästi suurempia kuin muissa tunnetuissa kansallispuistoissa. Serengeti on myös yksi harvoista paikoista, joissa voi nähdä Afrikan harvinaisimman suuren nisäkkään, itäisen mustasarvikuonon.
On hyvä muistaa, että Serengeti on valtava puisto. Eläimet liikkuvat jatkuvasti, ja joskus safariajolla voi kulua 30 minuuttia ilman merkittäviä havaintoja. Kokenut safarioppaasi pitää yhteyttä kollegoihinsa radiolla ja selvittää, missä eläimiä on viimeksi nähty.
Paljonko safari Serengetissä maksaa?
Serengetin matkan hinta riippuu monesta tekijästä, kuten matkustuskaudesta, majoitustasosta ja oleskelun pituudesta. Kansallispuisto perii sisäänpääsymaksuja, jotka sisältyvät yleensä safaripakettien hintaan.
Luotettavan matkanjärjestäjän keskitason safari Serengetissä maksaa tavallisesti 400–600 USD henkilöltä päivässä. Ylellisille safareille ei kuitenkaan ole varsinaista ylärajaa, sillä osa eksklusiivisista lodgeista veloittaa tuhansia dollareita yöltä.
Serengetin kansallispuiston historia
Ennen eurooppalaisten saapumista Afrikkaan Serengetin ruohotasangoista tiedettiin vain vähän. Aluetta, josta myöhemmin tuli kansallispuisto, asuttivat useat afrikkalaiset heimot. Ensimmäiset kirjalliset havainnot alueesta teki itävaltalainen tutkimusmatkailija Oscar Bauman, joka vieraili siellä vuonna 1892.
Serengetin historia suojelualueena alkoi vuonna 1913, kun Saksan siirtomaahallinto julisti ekosysteemin riistansuojelualueeksi ja rajoitti metsästystä merkittävästi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tanganyika siirtyi Britannian mandaattialueeksi. Vuonna 1923 Britannian hallinto laajensi riistansuojelualuetta, ja vuonna 1951 Serengetistä tehtiin kansallispuisto. Tämän aseman myötä kaikki ihmisen toiminta puiston alueella – rakentaminen, metsästys, hakkuut ja muu vastaava – muuttui laittomaksi. Puistossa asuneet maasaiheimot siirrettiin väkisin Serengetin ulkopuolelle. Nykyään alueella sallitaan vain valokuvausmatkailu ja hotellien rakentaminen niille osoitetuille alueille.
Vuonna 1979 Serengeti lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon, mikä merkitsi puiston modernin kehitysvaiheen alkua. Nykyisin se on yksi Afrikan suosituimmista puistoista, jossa vierailee vuosittain yli 400 000 ihmistä. Maailmanperintöasema on auttanut säilyttämään Serengetin erityisen ekosysteemin, sen laajat maisemat ja runsaan eläimistön.
Villieläinten suojeluhankkeet Serengetissä
Serengetissä toimii useita villieläinten suojeluhankkeita ja -aloitteita. Tässä 2 merkittävää esimerkkiä:
Moru Kopjesin sarvikuonojen suojelu
Serengeti on yksi harvoista paikoista, joissa mustasarvikuonoja, Afrikan harvinaisimpia suuria nisäkkäitä, voi nähdä. Vuosisadan alun voimakkaan salametsästyksen takia sarvikuonokanta pieneni rajusti. World Wildlife Fundin mukaan 1960-luvulla yksilöitä oli noin 70 000, mutta 1990-luvun alkuun mennessä luonnossa eli enää 2 400 sarvikuonoa. Suojelutyön ansiosta kanta on osittain elpynyt; nykyisin Afrikassa elää noin 5 000 sarvikuonoa.
Frankfurt Zoological Society tekee tärkeää suojelutyötä sarvikuonojen hyväksi Serengetin Moru Kopjesin alueella. Yhdyskuntaa suojelevat puiston rangerit, ja sarvikuonojen määrä kasvaa vähitellen. Serengetin kansallispuiston hallinto on hiljattain sallinut matkustajien lähestyä yhdyskuntaa erityismaksua vastaan.
Serengeti De-Snaring -ohjelma
Salametsästäjät asettavat Serengetiin vuosittain tuhansia ansoja ja silmukoita. Tämän torjumiseksi Frankfurt Zoological Society perusti Serengeti De-Snaring -ohjelman. Hankkeen työntekijät ja rangerit partioivat puistossa, keräävät ansoja ja auttavat niihin jääneitä eläimiä. Jos salametsästäjiä havaitaan, rangerit ottavat heidät kiinni ja luovuttavat poliisille.
Hanke rahoitetaan osallistuvien matkanjärjestäjien lahjoituksilla. Serengeti De-Snaring -ohjelman nykyinen sponsorilista löytyy ohjelman verkkosivuilta.
Usein kysyttyä Serengetistä
Safariautolla
Useimmat Pohjois-Tansanian safarit alkavat Arushan kaupungista, joka on lähin suuri kaupunki matkalla Kilimanjaron kansainväliseltä lentoasemalta kansallispuistoihin. Matkustajat lepäävät Arushassa lennon jälkeen, ja safari alkaa seuraavana päivänä.
Ennen Serengetiin saapumista vieraillaan yleensä pienemmissä puistoissa, kuten Tarangiressa, Manyaran kansallispuistossa ja Ngorongorossa, jotka sijaitsevat Arushan ja Serengetin välisellä reitillä. Suora ajomatka Serengetiin on raskas: matka Arushasta ilman pysähdyksiä kestää 8–9 tuntia, vie koko päivän, etkä välttämättä näe eläimiä lainkaan. Tällöin auto saapuu Serengetiin noin klo 16–17, mutta klo 18 mennessä kaikkien matkustajien on oltava hotellilla, sillä puiston sääntöjen mukaan savannilla ei saa oleskella tämän jälkeen.
Siksi Serengetin vierailu kannattaa yhdistää safareihin muissa Tansanian kansallispuistoissa. Kun ne käydään läpi matkalla Serengetiin, näet Pohjois-Tansanian tärkeimmät safarikohteet, ja Serengeti muodostaa matkan huipennuksen.
Lentäen
Jos suunnitelmaan kuuluu vain Serengeti, lento on paras vaihtoehto. Arushan ja Kilimanjaron lentoasemilta on säännöllisiä lentoja suoraan Serengetiin. Voit myös varata charter-lennon, joka lähtee sinulle sopivaan aikaan ja jolla matkustat vain oman seurueesi kanssa. Koko matka kestää 1–2 tuntia. Serengetissä safariopas tapaa sinut, ja tutustuminen Afrikan kuuluisimpaan puistoon alkaa heti.
Serengetissä on useita kiitoteitä. Jos safari alkaa puiston keskiosasta, kone laskeutuu Seroneran kiitotielle; jos länsiosasta, Grumetin kiitotielle. Serengetin pohjoisosaa palvelevat Kogatenden ja Lobon kiitotiet.
Victoriajärveltä matkustaminen
Useimmat matkustajat vierailevat Pohjois-Tansanian safaripuistoissa idästä länteen: ensin Manyaran kansallispuistossa, sitten Tarangiressa, Ngorongorossa ja lopuksi Serengetissä. Osa matkustajista aloittaa Tansanian matkansa maan länsiosassa Victoriajärveltä ja jatkaa sieltä safaripuistoihin. Tällöin Serengeti on safarimatkan ensimmäinen puisto. Maastoautolla matka Victoriajärven rannalla sijaitsevasta Mwanzasta Ndabakan portille, Serengetin läntiselle sisäänkäynnille, kestää 2–3 tuntia.
Serengeti on Tansanian 3. suurin kansallispuisto. Sen alue jaetaan yleensä 4 osaan: Seroneraan eli keskiosaan, Western Corridoriin, eteläosaan ja pohjoisosaan. Puiston tutkimiseen rauhassa kannattaa varata 4–6 päivää, joista 2–3 vietetään Seronerassa ja loput alueilla, joilla suuri eläinvaellus kulloinkin liikkuu. Koko matka vaatii yhteensä 4–6 päivää.
Tämä kesto antaa aikaa vierailla tärkeimmissä kohteissa ilman kiirettä ja viipyä pidempään kiinnostavimmilla alueilla. Hotellilla lepäämiseen voi varata lisäpäivän, erityisesti jos matkustat lasten kanssa – safarit ja eläintarkkailu ovat antoisia, mutta ne voivat myös väsyttää.
Jos haluat yksinkertaisesti nähdä Tansanian villieläimiä, ei ole tarpeen matkustaa Serengetin syrjäisille alueille silloin, kun suuri eläinvaellus ei ole siellä. Tällainen matka veisi paljon aikaa, ja käytännössä kaikki Serengetin eläimet ovat havaittavissa vaelluksen alueella. Safari suuren eläinvaelluksen lähellä on paljon rikkaampi ilman laajoja siirtymiä puiston halki.
Serengetiin voi matkustaa ympäri vuoden. Matkaa suunnitellessa kannattaa huomioida seuraavat vuodenaikojen erot:
Sadekaudet
Tansaniassa on 2 sadekautta. "Lyhyet sateet" ajoittuvat marraskuun alusta tammikuun alkuun ja "pitkät sateet" maaliskuun lopusta toukokuun loppuun. Tavallisesti sateet alkavat päivän jälkipuoliskolla, kun matkustajat ovat jo palaamassa hotellille. Osa päivistä voi olla täysin kuivia, toisina voi sataa koko päivän. Tähän aikaan savanni peittyy tiheään vihreään ruohoon, uusia vesipaikkoja syntyy ja eläimiä voi nähdä eri puolilla puistoa. Tiheä kasvillisuus voi vaikeuttaa pienempien eläinten havaitsemista.
Safarilodget tarjoavat kausialennuksia, joten matkat ovat edullisempia ja puistossa on vähemmän kävijöitä. Sadekauden safarit sopivat matkustajille, jotka arvostavat rauhallisempaa tunnelmaa.
Joulun ja uudenvuoden lomakausi
Lomakausi alkaa Tansaniassa 20. joulukuuta. Vaikka sateen todennäköisyys on suuri, hotellihinnat ovat tällöin korkeimmillaan ja varaukset on tehtävä 6 kuukautta etukäteen.
Kuivakaudet
Tansaniassa kuivakaudet sijoittuvat tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun ja kesäkuun puolivälistä lokakuun alkuun. Näinä aikoina eläimet pysyttelevät lähempänä vesilähteitä. Suuren eläinvaelluksen huippu osuu heinä–elokuulle, jolloin sadattuhannet gnut ja seeprat ylittävät Grumeti- ja Mara-joet.
Kuivakaudet ovat perinteisesti Serengetin suosituimpia vierailuaikoja, joten varaudu siihen, että kymmenet muut autot seuraavat eläimiä samaan aikaan.
Välikaudet
Maaliskuussa ja kesäkuussa Tansaniassa vuodenaika vaihtuu. Sää on suhteellisen kuiva ja selkeä, ja puistossa on vähemmän kävijöitä kuin kuivakausina. Tämä jakso yhdistää molempien kausien parhaat puolet ja on harkitsemisen arvoinen, jos matkustuspäiväsi ovat joustavat.
Kiinnostavia faktoja Serengetin kansallispuistosta
1800-luvulta lähtien maasaiheimot ovat laiduntaneet karjaansa alueella, joka tunnetaan nykyään Serengetinä. He kutsuivat maata nimellä "siringet", joka tarkoittaa "loputtomia tasankoja". Ajan myötä "siringet" muuttui muotoon "Serengeti". Nimi jäi käyttöön ja elää edelleen.
Suuri eläinvaellus tapahtuu ympäri vuoden. Vaelluksen kiinnostavimmat hetket – Mara-, Mbalageti- ja Grumeti-jokien ylitykset – ajoittuvat kesäkuusta elokuuhun. Tällöin sorkkaeläimet kokoontuvat valtaviksi laumoiksi ja ylittävät krokotiileja kuhisevat joet. Vastaavaa suurten nisäkkäiden keskittymää ei ole missään muualla maailmassa.
Paras kirja Serengetin kansallispuistosta on saksalaisen eläintieteilijän Bernhard Grzimekin "Serengeti Shall Not Die". Grzimek muutti Afrikkaan pian toisen maailmansodan jälkeen. Kirja toimi käsikirjoituksena samannimiselle elokuvalle, joka palkittiin Oscarilla vuonna 1960.
"Serengeti Shall Not Die" kuuluu työntekijöidemme koulutusohjelman kirjoihin. Altezza Travelin tulevat matkanjärjestäjät aloittavat puiston historiaan tutustumisen sen sivuilta.
Serengetin ekosysteemin eläinmäärää on mahdoton laskea tarkasti: puisto rajautuu muihin suojelualueisiin, ja savannin eläimet liikkuvat vapaasti Serengetin ulkopuolelle ja takaisin.
Tässä muutamia arvioita:
Elefantit: Tanzania Wildlife Research Institute (TAWIRI) arvioi kannaksi vuonna 2020 noin 7 000 yksilöä, mikä oli tuhat enemmän kuin vuonna 2014.
Puhvelit: TAWIRI kirjasi vuonna 2020 kannaksi 60 000 yksilöä, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuonna 2014.
Leijonat: Britannican tietojen mukaan yksilöitä on noin 3 000.
Suuren eläinvaelluksen eläimet: Minnesotan yliopiston professori Alexandra Swansonin johtama tutkimusryhmä raportoi, että gnuiden, muiden antilooppien ja seeprojen kanta oli 1,6 miljoonaa vuonna 2015.
Altezza Travelin tiimi on käynyt lähes kaikissa Kaakkois-Afrikan kansallispuistoissa. Voimme todeta luottavaisin mielin, että Serengetin safari erottuu edukseen juuri valtavan eläinmääränsä vuoksi.
