Maailman 7 suurinta lintua

Maailman suurimpiin lintuihin kuuluu lajeja, jotka selviytyvät Antarktiksen –60 °C:n lämpötiloissa, liitävät tuhansia kilometrejä Eteläisen jäämeren yllä siipiään räpäyttämättä tai juoksevat Afrikan savannilla 70 km/h. Tässä Altezza Travelin artikkelissa tarkastelemme maapallon suurimpia lintuja, niiden erityispiirteitä ja elinalueita.

1. Mikä on maailman suurin lintu?

Maailman suurimman linnun titteli kuuluu strutsille. Koiraat voivat kasvaa lähes 3 metrin korkuisiksi ja painaa jopa 150 kg. Koostaan huolimatta strutsit kiihtyvät 70 km/h:n nopeuteen ja ottavat 4–5 metrin harppauksia. Yli 60 km/h:n nopeutta ne jaksavat pitää yllä vain muutaman minuutin, mutta se riittää useimpien petojen ohittamiseen.

Strutsit elävät ryhmissä, joiden sosiaalinen rakenne on monimutkainen. Useat naaraat munivat samaan pesäkuoppaan, ja johtava pari vartioi munia. Näillä suurilla linnuilla haudonta kestää noin 5–6 viikkoa, ja jo muutaman päivän kuluttua kuoriutumisesta poikaset pysyvät aikuisten mukana.

Strutseja elää luonnonvaraisina vain Afrikassa. Tansaniassa niitä näkee safarilla Serengetissä, Ngorongorossa, Tarangiressa ja useissa muissa kansallispuistoissa.

2. Suurin lentokykyinen lintu painon mukaan: koritrappi

Koritrappikoiraat voivat painaa jopa 18 kg, mikä tekee niistä painavimpia lentokykyisiä lintuja. Ne elävät Itä- ja eteläisen Afrikan savanneilla ja puoliaavikoilla ja suosivat avoimia maisemia, joissa kasvillisuus on harvaa.

Vaikka koritrapit osaavat lentää, ne viettävät suurimman osan ajastaan maassa etsien siemeniä, hyönteisiä, liskoja ja pieniä jyrsijöitä. Maastoutuva höyhenpeite sulautuu kuivaan savanniheinikkoon, ja uhatuksi joutuessaan lintu usein jähmettyy paikalleen eikä nouse lentoon.

Soidinaikana koiraat pullistavat kaulansa, kohottavat siipensä ja päästävät matalia kumisevia ääniä, jotka kantavat useiden kilometrien päähän. Soidinmenot ovat keskeisiä naaraiden houkuttelussa.

3. Suurin petolintu: andienkondori

Andienkondori on maailman suurin lentävä petolintu. Aikuiset voivat painaa jopa 15 kg, ja siipien kärkiväli yltää 3,3 metriin. Laji elää Etelä-Amerikan Andeilla. Kuten monet suuret linnut, kondorit hyödyntävät liitolentoa – siipien räpyttäminen kuluttaa liikaa energiaa. Ne suosivat tuulisia vuoristoalueita, joissa nousevat ilmavirtaukset kantavat helposti ja ravintoa voi etsiä satojen kilometrien matkoilta.

Kondorit ovat raadonsyöjiä. Höyhenetön pää auttaa näitä suuria lintuja pysymään puhtaampina niiden syödessä raatojen sisällä. Ne ottavat usein aurinkoa tappaakseen bakteereja iholtaan.

Ne tulevat sukukypsiksi noin 5–6 vuoden iässä. Pesimäkierto on hidas: naaras munii vain 1 munan 1–2 vuoden välein, ja vanhemmat hoitavat poikasta lähes kokonaisen vuoden. Luonnossa kondorit voivat elää jopa 70 vuotta.

4. Korkein lentokykyinen lintu: saruskurki

Saruskurki on maailman korkein lentokykyinen lintu – aikuiset yltävät 1,8 metrin korkeuteen. Lajin tunnistaa helposti vaaleanharmaasta höyhenpuvusta, vaaleanpunaisista jaloista ja pään punaisesta ihosta. Saruskurkia elää Intiassa, Nepalissa, Kambodžassa, Myanmarissa ja Vietnamissa. Ne asuttavat soita, tulvaniittyjä ja riisipeltoja. Ravintoon kuuluu kasveja, sammakoita, kaloja, hyönteisiä ja matelijoita.

Saruskurjet muodostavat elinikäisiä yksiavioisia pareja haikaroiden, albatrossien, joutsenten ja kotkien tavoin. Niiden soidintanssit ovat näyttäviä: parit kohottavat päänsä, räpyttävät siipiään ja päästävät kovia, kirkkaita huutoja. Ne pesivät matalissa kosteikoissa, joissa on tiheää kasvillisuutta. Naaras munii 1–2 munaa ja hautoo niitä noin kuukauden.

5. Suurimman siipien kärkivälin lintu: vaeltaja-albatrossi

Vaeltaja-albatrossilla on lintumaailman siipien kärkiväliennätys – jopa 3,5 metriä. Se viettää suurimman osan elämästään avomerellä ja palaa maalle lähinnä pesimään. Dynaamisen liidon avulla, aaltojen yllä kulkevia ilmavirtauksia hyödyntäen, se voi ylittää tuhansia kilometrejä lähes ilman siiveniskuja. Keskimäärin albatrossit viettävät ilmassa 6–10 tuntia päivässä, ja hyvissä oloissa ne voivat pysyä lennossa useita päiviä vain lyhyin tauoin.

Poikaset kuoriutuvat tummanruskeassa höyhenpuvussa, joka vaalenee vähitellen. Ne saavuttavat sukukypsyyden 9–11 vuoden iässä, jolloin ne muodostavat elinikäisiä yksiavioisia pareja. Naaras munii 1 munan, jota molemmat vanhemmat hautovat noin 2 kuukautta. Kuoriutumisen jälkeen ne hoitavat poikasta vielä 9 kuukautta.

6. Lintu, jolla on pisin nokka: australianpelikaani

Australianpelikaanin nokka on 34–47 cm pitkä. Sen alla on venyvä kurkkupussi, johon mahtuu jopa 13 litraa vettä ja joka toimii kalastuksessa verkkona. Nokan kärjessä on terävä koukku, joka auttaa pitämään kiinni liukkaasta saaliista, puhdistamaan höyheniä ja puolustautumaan uhkia vastaan – sama piirre löytyy myös lokeilta ja merimetsoilta.

Australianpelikaaneja elää rannikkolahdissa, järvillä, joissa, jokisuistoissa ja soilla suurimmassa osassa Australiaa. Ne saalistavat ryhmissä: muodostavat puolikaaren, ajavat kalat matalaan veteen ja kauhovat ne nokkapussiinsa. Ne pesivät yhdyskunnissa: naaras munii 1–2 munaa (joskus 3), hautoo niitä noin kuukauden ja hoitaa poikasia useita kuukausia kuoriutumisen jälkeen.

Siipien kärkiväli yltää 1,9 metriin. Ne eivät ole sopeutuneet pitkäkestoiseen räpyttelylentoon, mutta ovat erinomaisia liitäjiä ja pystyvät pysymään ilmassa jopa 24 tuntia, nousemaan 3 000 metrin korkeuteen ja lentämään 56 km/h:n nopeudella.

7. Antarktiksen suurin lintu: keisaripingviini

Keisaripingviini on ainoa lintu, joka pesii Antarktiksen talven aikana. Se kasvaa jopa 120 cm korkeaksi ja painaa enimmillään 45 kg. Tiheä höyhenpeite ja paksu rasvakerros suojaavat sitä jopa –60 °C:n lämpötiloissa ja tuulessa, jonka nopeus voi olla 150 km/h.

Keisaripingviinit voivat sukeltaa yli 500 metrin syvyyteen ja pidättää hengitystään yli 20 minuuttia – tähän ei pysty mikään muu lintu. Vuonna 2011 tutkijat kirjasivat pingviinin, joka pidätti hengitystään 27,6 minuuttia. Pintaan palattuaan sen piti levätä 6 minuuttia ennen kuin se pystyi seisomaan ja vielä 20 minuuttia ennen kuin se alkoi kävellä uudelleen. Ehdoton ennätys tehtiin vuonna 2013 Rossinmerellä: 32,2 minuuttia.

Pesimäkausi alkaa toukokuussa. Naaras munii 1 munan, siirtää sen koiraalle ja lähtee merelle syömään noin 2 kuukaudeksi. Tänä aikana koiras pitää munan lämpimänä, paastoaa ja menettää jopa 45 % painostaan. Kun poikanen kuoriutuu, vanhemmat vaihtavat rooleja – palaava naaras ottaa hoidon vastuulleen, ja uupunut koiras lähtee syömään.

Suurimpien lintujen vertailu

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita