Tansanian kansallispuistojen säännöt

Kaikissa Tansanian kansallispuistoissa on säännöt, joita sekä kävijöiden että oppaiden on noudatettava. Säännöt suojelevat luontoa – kasveja, eläimiä ja luonnonvaroja, joiden varaan koko ekosysteemi rakentuu. Osa säännöistä liittyy myös matkustajien turvallisuuteen. 

Tansanian kansallispuistot

Tansaniassa on 22 kansallispuistoa – erityisiä luontoalueita, jotka maan viranomaiset ovat ottaneet suojeluun. Suosituimpiin kuuluvat Serengeti, Tarangire, Manyaran kansallispuisto, Arusha, Ruaha ja Nyerere. Kansallispuistojen alueella ihmiset eivät voi elää tavalliseen tapaan: rakentaa teitä ja taloja, ottaa luonnonvaroja käyttöön, viljellä maata, pitää karjaa tai metsästää eläimiä. Rangerit seuraavat puistojen eläinkantoja tarkasti, suhtautuvat luonnonsuojeluun vakavasti ja noudattavat periaatetta, jonka mukaan eläinten ja kasvien luonnolliseen elämään ei puututa. Tähän kuuluu ekosysteemien tasapainon ylläpitäminen, jotta villieläimet voivat elää ja lisääntyä omassa ympäristössään.

Kansallispuistoissa sallittu ihmistoiminta on käytännössä matkailu. Puistoissa liikutaan useimmiten maastoautoilla; tätä kutsutaan safariajoksi. Kilimanjaron kansallispuisto eroaa muista suojelualueista, sillä sinne tullaan ennen kaikkea nousemaan Afrikan korkeimmalle vuorelle. Osa puistoista sijaitsee syrjäisillä alueilla, esimerkiksi Victorianjärven saarilla tai vuoristossa Afrikan syvimmän järven, Tanganjikajärven, lähellä. Näihin paikkoihin kuljetaan vesitse. Useimmat kansallispuistot sijaitsevat kuitenkin savannien ja harvapuustoisten metsien laajoilla avoimilla alueilla.

Tietyissä paikoissa viranomaiset sallivat ekohotellien rakentamisen, jotta matkustajat voivat yöpyä suoraan kansallispuistossa. Tämä on tärkeää, koska safariajot ajoittuvat yleensä aamuun heti auringonnousun jälkeen ja iltaan ennen pimeän tuloa. Siksi yöpymispaikan ja safarireitin alun välimatkan on hyvä olla mahdollisimman lyhyt. Kansallispuistojen sisällä on myös muutamia erityisiä alueita, joilla autosta saa nousta: niin kutsuttuja picnic site -paikkoja eli lounaalle varustettuja alueita, näköalapaikkoja maisemien katseluun sekä kävelysafarireittejä useissa puistoissa. Safarin pääosa on safariajo: kävijät istuvat mukavasti ja turvallisesti maastoautossa ja tarkkailevat Afrikan vaikuttavaa eläimistöä auton ikkunasta tai kiikareilla avatun katon alta.

Mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa?

Jokaisessa Tansanian kansallispuistossa on tiivis sääntökokonaisuus, jota kaikkien kävijöiden on noudatettava. Sääntöjen sanamuodot ovat samankaltaisia: eläinten elämään ei saa puuttua, kasveja ei saa vahingoittaa, roskia ei saa jättää, suojelualueilta ei saa viedä elollisen tai elottoman luonnon osia, puistossa ei saa liikkua yöllä ja niin edelleen. Kaikki nämä velvoittavat ohjeet palvelevat sekä luonnonsuojelua että kävijöiden turvallisuutta.

Joskus kiellot voivat tuntua väljiltä, ja safariajon innostus houkuttelee joustamaan säännöistä hieman. Mitä sääntöjä matkailijat Tansaniassa rikkovat useimmin? Ja mistä asioista meidän on muistutettava asiakkaitamme, jotta hetkellinen mielihalu ei mene harkinnan edelle? Monilla näistä rikkomuksista on valitettavasti kauaskantoisia ja ikäviä seurauksia. Alla käymme lyhyesti läpi muutamia keskeisiä sääntöjä.

Ylinopeus safariajolla

Tilanne voi tuntua hauskalta: seisot maastoautossa avoimen katon alla, puut vilahtavat ohi, linnut kaartavat yläpuolella ja auton perään nousee pölypilvi. Joskus savannilla tekisi mieli ajaa reippaammin, ja joskus kuljettaja-opas saa radiolla tiedon leijonalauman sijainnista. Jos saalistaan jakavat leijonat halutaan nähdä läheltä, oikealle tielle pitäisi ehtiä nopeasti, ennen kuin paikalle saapuu kymmeniä muita autoja. Tämä korostuu erityisesti suosituissa puistoissa, kuten Serengetissä, jossa liikkuu satoja matkailijoita.

Mitä kovavauhtisella safariajolla savannin halki voi sitten tapahtua? Liian nopeasti ajava auto säikäyttää monia eläimiä, etenkin pieniä eläimiä kuten jyrsijöitä, pieniä antilooppeja, lintuja ja poikasia. Vielä vakavampi tilanne syntyy, jos eläin hyppää äkkiä tielle ja jää auton alle.

Joskus nopean ajon uhreiksi voivat joutua matkustajat itse. Harvinaisten eläinten luo kiirehtivä safariauton kuljettaja voi menettää ajoneuvon hallinnan ja aiheuttaa onnettomuuden. Kyllä, tällaisia onnettomuuksia puistoissa valitettavasti tapahtuu. Heinäkuussa 2022 Serengetin kansallispuistossa safariauto ajoi hyvin kovaa, matkustamossa ollut matkailija ei käyttänyt turvavyötä ja katto oli auki. Ajoneuvo kaatui. Mies lensi ulos autosta ja menehtyi.

Altezza Travelin kuljettajat on ohjeistettu tiukasti noudattamaan liikennesääntöjä sekä kansallispuistoissa että niiden välisillä maantieosuuksilla, eikä nopeusrajoituksia saa ylittää. Kaikissa ajoneuvoissamme on GPS-paikantimet, joten jokaisen auton nopeutta voidaan seurata helposti myös toimistolta käsin. Suurin sallittu nopeus Tansanian kansallispuistoissa on 50 km/h, Ngorongoron suojelualueella 25 km/h. Älä pyydä kuljettajaa ajamaan kovempaa. Eläimet nähdään kyllä hieman myöhemmin; niitä ei tarvitse ajaa takaa. Turvallisuuden on safarilla oltava tärkein asia.

Kyse ei ole vain omasta turvallisuudestasi, vaan myös villieläinten elämästä. Mitä voi tapahtua, jos puiston läpi ajetaan kovaa? Auto voi esimerkiksi osua värikkääseen savannilintuun, joka oli lentämässä hakemaan ruokaa poikasilleen. Et välttämättä edes huomaa sitä. Ja usko pois, näin tapahtuu myös kansallispuistojen ulkopuolella. Emolintu on poissa, eikä kukaan palaa pesälle tuomaan poikasille ruokaa tai suojelemaan niitä pedoilta. Seurauksena myös poikaset todennäköisesti kuolevat. Mieti siis nopean ajon vakavia seurauksia ja sitä peruuttamatonta vahinkoa, jota se voi aiheuttaa villieläimille.

Ajaminen teiden ulkopuolella

Eläimiä tarkkaillessa toinen tavallinen houkutus on poistua tieltä, jotta pääsisi lähemmäs ruohikossa piileskeleviä leijonanpentuja, pahkasikaperhettä tai jokiuomaa, jonka rannoilla krokotiilit vaanivat. Voi tuntua siltä, ettei mitään pahaa tapahdu, jos vain yksi auto – juuri sinun autosi – poistuu hetkeksi sallitulta tieltä ja ajaa muutaman metrin ruohikon läpi.

Pienet eläimet ja linnut piiloutuvat usein ruohoon. Karakaalien, servaalien ja muiden eläinten pennut pysyvät suojapaikoissaan, kun vanhemmat lähtevät metsästämään tai vartioimaan reviiriään. Yöaktiiviset linnut nukkuvat päivällä ruohikossa eivätkä ehdi reagoida ja lentää pois maastoauton pyörien alta. Monet linnut – Tansanian puistoissa elää useita satoja lintulajeja – rakentavat pesänsä suoraan ruohoon. Autossa istuvat matkustajat eivät edes huomaa murskaavansa hauraita munia tai vastakuoriutuneita untuvaisia poikasia. Vaarattomat käärmeet, hitaasti liikkuvat kilpikonnat, nopeat sudenkorennot, pienet dikdikit ja duikerit sekä värikkäät perhoset: Itä-Afrikan savannien ruohikko on valtavan monen olennon koti. Ajattele niitä ennen kuin pyydät kuljettajaa poistumaan tieltä.

Ihminen aiheuttaa jo pelkällä kansallispuistoihin ajamisella jonkin verran häiriötä eläimille: melua, pakokaasuja ja ei-toivottua huomiota. Jos eläin päättää siirtyä kauemmas tiestä, se tarvitsee rauhaa. Tätä on kunnioitettava, eikä eläinten kotiin pidä tunkeutua viihteen tai kauniiden kuvien vuoksi.

Usein tuntuu, että hieman lähempää saisi hienon kuvan sirosta eläimestä, arvokkaasta leijonasta tai sarvikuonosta, jonka kaikki matkailijat haluaisivat nähdä. Mutta se ei ole sen arvoista: eläin säikähtää, ja samalla vahingoitat kymmeniä pienempiä olentoja, joita et edes huomaa. Saatat jättää ruohoon jäljen, joka varoittaa eläimiä pitkään, ja kuva jää todennäköisesti silti keskinkertaiseksi.

Internetissä on runsaasti ammattilaisten ottamia kuvia. Lopputulos on väistämättä erilainen kuin valokuvaajalla, jolla on käytössään teleobjektiivit, vaativa jälkikäsittely ja ammattitaito. Laadukkaat kuvat syntyvät suuresta työmäärästä: kehittyneestä tekniikasta, kuvaajan osaamisesta ja viikkojen tai jopa kuukausien oleskelusta puistossa. Jos safarille tullaan 3–4 päiväksi odottaen näyttävää kuvakokoelmaa, odotus voi olla hieman naiivi. Kannattaako sen vuoksi säikäyttää eläimiä ja rikkoa niiden elinympäristöä? 

Katsele villieläimiä autosta, paina yksityiskohdat mieleen ja käytä kiikareita. Usein silmät huomaavat paljon enemmän, jos ympäristöä ei katsota jatkuvasti älypuhelimen näytön läpi mahdollisimman monta kuvaa tavoitellen. Muutaman kuvan ottaminen autosta on tietenkin täysin sallittua, kun se tehdään sääntöjä rikkomatta.

Altezza Travelin opaskuljettajat toimivat eläinten lähellä varovasti ja kunnioittavasti, kun he näyttävät niitä safarivieraille. He eivät aja puistoviranomaisten merkitsemien teiden ulkopuolelle. 

Villieläinten ruokkiminen

Kaupungeissa yhä useampi ymmärtää, ettei ihmisten ruoka sovi eläimille ja voi olla niille jopa haitallista. Luonnossa tämä sääntö unohtuu helposti, kun näemme laihoja antilooppeja tai ruokaa kerjääviä apinoita ja etsimme hedelmää tai vaikka keksiä eläimelle heitettäväksi. Se on vastuutonta.

Eläimiä ei pidä ruokkia myöskään siksi, että jatkuva ihmisten tarjoama ruoka, vaikka se tuntuisi hyväntahtoiselta, vie eläimiltä taidon hankkia ravintonsa itse. Ongelma korostuu kansallispuistojen picnic site -paikoilla, joille on asetettu ulkopöytiä ruokailijoita varten. Puiston kävijät tuovat mukanaan omat lounaslaatikkonsa. Safariajo kestää usein koko päivän, ja picnic site -evästauko on ainoa mahdollisuus syödä aamiaisen ja hotellilla odottavan illallisen välillä.

Ihmisten lounaspaikoille kerääntyy suuria määriä lintuja. Myös apinat ja muut pienet kädelliset tulevat paikalle. Osa odottaa vaatimattomasti, että ihmiset heittävät niille herkkupalan, kun taas rohkeammat eläimet voivat varastaa ruokaa ja napata sen suoraan varomattomien matkailijoiden käsistä. Joskus eläinten ja ihmisten välille syntyy konflikteja, ja apinat voivat satuttaa ihmisiä esimerkiksi puremalla tai raapimalla.

Tällainen hallitsematon vuorovaikutus ei ole hyväksi. Vuonna 2020 Tarangiren kansallispuistossa tapahtui useita kielteisiä kohtaamisia ihmisten ja yhdelle picnic site -alueelle tulleiden eläinten välillä. Rangerit joutuivat ampumaan useita vervettiapinoita ja paviaaneja, jotka hyökkäsivät ihmisten kimppuun. Näin voi käydä: matkailija ruokkii apinaa säälistä, ja seurauksena eläin joudutaan lopettamaan.

Kun näet villieläimiä, älä anna periksi impulssille heittää niille ruokaa – etenkään ihmisten ruokaa. Oikea ratkaisu on ajatella omien tekojen pitkäaikaisia seurauksia. Jos luonnonvarainen eläin on selvinnyt kilpailijoiden ja vaarallisten petojen keskellä siihen asti, että kohtaat sen, se on vahva ja terve eläin eikä tarvitse "apuasi". Älä yritä ruokkia villieläimiä äläkä puutu niiden luonnolliseen elämään alueella, joka on suojeltu ihmisen vaikutukselta. Kansallispuistossa luontoa voi vain tarkkailla.

On vain yksi poikkeus, jossa eläinten elämään puuttuminen on luonnonsuojelun kannalta perusteltua. Jos kohtaat safarillasi Afrikassa emonsa menettäneen poikasen tai sairaan tai loukkaantuneen eläimen, pyydä opastasi ottamaan yhteyttä puiston rangereihin. Opas välittää heille kaikki tarvittavat tiedot apua tarvitsevasta eläimestä ja ilmoittaa asiasta Tansanian eläinlääkintäviranomaisille. Voit myös tallentaa paikan GPS-koordinaatit itse ja toimittaa ne Altezza Travelin toimistolle. Tai lähetä sijainti yhteyshenkilöllesi, niin me poimimme koordinaatit ja välitämme ne eläinlääkäreille. Arvostamme apuasi.

Mihin muuhun kansallispuistoissa kannattaa kiinnittää huomiota?

Edellä mainittujen 3 säännön lisäksi Tansanian suojelualueilla on muitakin rajoituksia. Eläinten häiritseminen yöllä on kielletty. Safariajojen sallitut ajat voivat vaihdella hieman puistoittain, mutta päiväntasaajan lähellä sijaitsevassa Tansaniassa aurinko nousee ja laskee suunnilleen samaan aikaan ympäri vuoden: aamulla kello 6:n jälkeen ja illalla hieman kello 18:n jälkeen.

Luonnollisiin elinympäristöihin ei saa puuttua. Puistoon ei saa tuoda eläimiä tai kasveja, eikä sieltä saa viedä kasveja, eläimiä tai esimerkiksi löydettyjä kalloja, luita, kiviä tai muita luonnon osia.

Puistoihin ei tietenkään saa jättää roskia, ei myöskään sammuttamattomia savukkeita. Avotulen teko on kielletty. Kuivilla alueilla tuli voi olla vaarallinen. Vuosina 2020 ja 2022 Kilimanjaron kansallispuistossa oli tulipaloja, jotka saatiin sammutettua vain rangerien nopean yhteistoiminnan sekä retkioppaiden ja kantajien avun ansiosta.

Yksittäisillä kansallispuistoilla on omat erityispiirteensä ja rajoituksensa. Niistä saa tietoa puistojen porteilla, Tansanian kansallispuistohallinnon verkkosivuilta tai meidän asiantuntijoiltamme, jos lähdet safarille Altezza Travelin kanssa.

Myös klassisesta safariajosta poikkeavilla safarityypeillä on omat sääntönsä. Näihin kuuluvat kävelysafarit, venesafarit sekä kajakki- ja kanoottiretket.

Lisäksi puistoissa on aktiviteetteja, joilla jokaisella on omat turvallisuussääntönsä: yösafarit erityisalueilla, kävelyt riippusilloilla, simpanssien tarkkailuretket Gombe Streamin ja Mahalen vuorten kansallispuistoissa, pyöräretket, kuumailmapallolennot suojelualueiden yllä, urheilukalastus, vierailut TANAPA, Tansanian kansallispuistoviranomainen hallinnoimissa museoissa, retket muinaisraunioille ja kalliomaalauskohteisiin sekä ainoa sallittu extreme-laji – varjoliito Kilimanjarolla.

Kilimanjaron kansallispuiston säännöt

Kilimanjaron kansallispuisto oli historiallisessa perustamisjärjestyksessä Tansanian 8. kansallispuisto. Suurta osaa puistosta peittävät tiheät trooppiset metsät, jotka ympäröivät samannimistä kuuluisaa vuorta. Kilimanjaro muodostuu 3 vierekkäisestä uinuvasta tulivuoresta. Päähuippu on Uhuru, joka kohoaa 5 895 metrin korkeuteen. Huipulle johtaa useita vaellusreittejä metsien ja muiden ilmastovyöhykkeiden halki. Tavallisin tapa vierailla puistossa on usean päivän vaellusmatka Uhuru Peakille. Lisäksi puistoon tullaan lyhyille vaelluksille ilman huipulle nousua, maastopyöräilemään Shiran ylängöllä, tekniseen kiipeilyyn Mawenzin huipulla, yöpymään Kibon tulivuorikraatterissa, tutustumaan Afrikan jäätiköihin, kuvaamaan dokumentteja sekä jo mainitulle varjoliitolennolle huipulta alas.

Kilimanjaron kansallispuiston yleiset säännöt ovat selkeät. Puistossa saa liikkua vain merkityillä reiteillä oppaan johdolla, ja yöpyminen on sallittua vain leireille osoitetuissa paikoissa. Avotulen teko on kielletty, samoin kaikki muissakin kansallispuistoissa kielletty toiminta. Jos vaellukselle osallistuu alle 10-vuotiaita lapsia, he saavat nousta enintään 3 700 metrin korkeuteen.

Vaelluksen aikana on noudatettava kaikkia mukana olevan oppaan ohjeita. Jos suunnittelet Kilimanjaron nousua Altezza Travelin kanssa, yhteyshenkilösi antaa kaikki tiedot tulevista vaelluksista.

Pyydämme kaikkia Tansanian kansallispuistojen kävijöitä kunnioittamaan näitä sääntöjä. Ne on laadittu suojelemaan sekä kansallispuistoissa eläviä eläimiä että matkustajia, joilla on mahdollisuus tutkia Afrikan luonnonalueita. Safarien ja vuorivaellusten järjestäjinä meillä on vastuu molemmista, ja toivomme yhteistyötä kansallispuistojen sääntöjen noudattamisessa sekä Afrikan vaikuttavan luonnon kunnioittamisessa. Toivomme, että matkasi Tansaniaan on hieno ja turvallinen.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita