Tanganyika-järvi – Afrikan vaikuttava järvi

Tanganyika-järvi on yksi maailman vanhimmista makean veden järvistä, luonnon oma harvinaisuus. Sen vesissä evoluution jäljet näkyvät poikkeuksellisen selvästi: sukeltamalla järvessä näkee endeemisiä kalalajeja ja muita eläimiä, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Tutkijat selvittävät Tanganyika-järven vesien elämää yhä tänäkin päivänä. Järven suurin syvyys on 1 470 m, ja syvyydessä sen edelle menee vain Siperian Baikaljärvi. Rantoja reunustavat kauniit hiekkarannat ja trooppiset metsät.

Sijainti ja maantiede

Tanganyika-järven rantaviiva ulottuu 4 Afrikan maan alueelle: Tansaniaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Burundiin ja Sambiaan. Parhaat näkymät ja helpoin pääsy järvelle ovat kuitenkin Tansanian puolella. Tansanialle kuuluu myös lähes puolet Tanganyikan vesialueesta, ja maan puoleisilla rannoilla on miellyttäviä, loivasti veteen viettäviä hiekkarantoja. Kongon demokraattisen tasavallan puolella rantaa hallitsevat sen sijaan kalliojyrkänteet.

Tanganyika-järvi on niin laaja, että sen rannalla seisoessa vastaranta katoaa näkyvistä ja edessä näyttää avautuvan tyyni meri. Järven keskileveys on 50 km. Vaikuttavinta on kuitenkin pituus: pohjoisesta eteläkärkeen Tanganyika ulottuu 676 km. Se on pidempi matka kuin Pariisin ja Milanon väli – kuvittele koko tämä tila veden peittämänä. Siksi Tanganyika-järvi on maailman pisin makean veden järvi.

Järvessä on runsaasti kalaa, ja kalastus on tärkeä osa paikallista arkea. Ruokakalojen lisäksi täältä pyydetään usein myös akvaariokaloja. Kymmenet rantaan kiinnitetyt veneet ja onkivavat kuuluvat alueen tavalliseen maisemaan.

Laajoja rantajaksoja ympäröivät aidot trooppiset metsät, joissa elää simpansseja. Simpanssit laskeutuvat mielellään järven rantaan, ja niitä pääsee tarkkailemaan kansallispuistojen alueilla.

Tansanian puolella Tanganyika-järven läheisin suuri asutuskeskus on Kigoman kaupunki. Siellä asuu yli 200 000 ihmistä. Kaupunki on suhteellisen vaatimaton, mutta kiinnostava. Nähtävyyksiin kuuluvat vanhat rautatieaseman rakennukset, satamarakenteet ja siirtomaa-ajalla rakennettu telakka. Lisäksi kaupungissa on pieni museo, joka kertoo kuuluisan matkailijan David Livingstonen tutkimusmatkoista.

Tanganyika-järven pohjoisrannalla, naapurimaa Burundissa, sijaitsee suuri pääkaupunki Bujumbura. Lännessä Kongon demokraattisen tasavallan puolella on Kalemien kaupunki, Tanganyika-järven suurin länsisatama. Nämä ja muut pienemmät kaupungit ovat yhteydessä Tansanian Kigomaan vesiliikenteen kautta. Kuuluisin aluksista on saksalainen höyrylaiva Liemba (MV Liemba). Yli 100-vuotisen historiansa aikana se on uponnut 2 kertaa. Molemmilla kerroilla se makasi järven pohjassa useita vuosia, kunnes se nostettiin, kunnostettiin ja palasi jälleen kuljettamaan matkustajia Tanganyika-järvellä. Tämän erikoisen tarinan voit lukea artikkelin lopusta.

Tekemistä järvellä

Afrikan syvin järvi yllättää kerta toisensa jälkeen uusilla havainnoilla. Niiden löytämiseksi voi kirjaimellisesti sukeltaa pinnan alle, mutta aivan kaikkea ei tarvitse etsiä syvältä – monet kiinnostavat aktiviteetit tapahtuvat veden pinnalla.

Kävelyt ja simpanssien tarkkailu puistoissa

Suosituin tapa viettää aikaa Tanganyika-järvellä on käydä jommassakummassa järven läheisistä kansallispuistoista: Gombe Streamin kansallispuistossa tai Mahale Mountainsin kansallispuistossa. Molempien puistojen maisemaa hallitsevat kauniit luonnontilaiset sademetsät.

Puistoissa elää satoja lintu- ja nisäkäslajeja, myös petoja. Suurimman kiinnostuksen kohteena ovat kuitenkin metsissä perheryhminä elävät kädelliset. Niistä yleisimpiä ovat simpanssit, ihmisen lähimmät sukulaiset: genomista yli 90 % on yhteistä. Niiden seuraaminen omassa elinympäristössään on kiehtovaa – simpanssit sukivat toisiaan, leikkivät monimutkaisia sosiaalisia leikkejä ja viestivät keskenään monin tavoin.

Tanganyika-järven rannat

Simpanssien seuraamisen lisäksi järvellä voi viettää myös perinteistä rantalomaa. Kigoman kaupungissa on useita rantoja, joista osa sopii erinomaisesti rauhalliseen oleskeluun. Tyynet hiekkarannat, kirkas ja rauhallinen vesi, trooppisen tunnelman lodget, kävelyt järven rannalla trooppisten puiden katveessa ja lopuksi vaikuttavat auringonlaskut – kaikki tämä keskellä Afrikan mannerta.

On kuitenkin tärkeää uida vain Tanganyika-järven hyväksytyillä ja turvallisilla rannoilla. Joillakin järven alueilla elää vaarallisia eläimiä, joten liiku paikallisen alueen tuntevan oppaan kanssa ja noudata ohjeita ennen veteen menemistä.

Sukellus Tanganyikassa

Kansallispuistojen ulkopuolella matkailun infrastruktuuri on vielä kehityksen alkuvaiheessa, mutta kalastuksesta kiinnostuneille löytyy hyvin mahdollisuuksia moottoriveneisiin ja soutuveneisiin. Alueella toimii myös sukelluskeskuksia, jotka järjestävät vedenalaisia retkiä Tanganyikan vesissä eläville värikkäille kaloille.

Järven vedet ovat enimmäkseen rauhallisia, joten paikka sopii hyvin myös ensimmäisille sukellustunneille. Aloitus kannattaa tehdä matalassa vedessä. Paikoitellen näkyvyys yltää 20 metriin tai enemmän, joten myös kokeneet sukeltajat saavat järven elämän tarkkailusta paljon irti.

Järven vesi on hyvin lämmintä: lämpötila vaihtelee noin 24–28 °C:ssa, mikä tekee sukelluksista miellyttäviä ja turvallisia. Paikalliset jopa vitsailevat, että sukeltaminen Tanganyikassa on turvallisempaa kuin paikallisiin minibussikyyteihin nouseminen.

On hyvä muistaa, että järven pinta sijaitsee 773 m merenpinnan yläpuolella, joten sukellus tapahtuu käytännössä korkealla sijaitsevissa olosuhteissa. Paras lähtökohta on aiempi sukelluskokemus tai ensimmäisille sukelluksille osallistuminen ammattitaitoisten oppaiden kanssa.

Tanganyika-järveä kutsutaan suureksi luonnonakvaarioksi, sillä täällä elää monia kirjoahvenlajeja, joita ei tavata missään muualla. Tanganyika-järven vesissä kirjoahvenia esiintyy monissa väreissä ja muodoissa, ja ne houkuttelevat tutkijoita eri puolilta maailmaa. Kauniita kirjoahvenia voi tarkkailla läheltä matalassa vedessä: jo 5 metrin syvyydessä ympärillä ui värikkäiden, nopealiikkeisten kalojen parvia.

Veneily ja kalastus

Järven rannalta voi lähteä veneretkelle milloin tahansa. Paikalliset oppaat vievät parhaisiin paikkoihin, joihin pääsee vain vesitse. Luonto on täällä pitkälti ihmisen koskematonta: trooppinen kasvillisuus ja runsas eläimistö tekevät maisemasta näkemisen arvoisen.

Tanganyika-järvi tunnetaan myös urheilukalastuksesta. Maalis-huhtikuussa rannoilla järjestetään erityinen kalastusmestaruuskilpailu. Se on erinomainen tilaisuus kalastaa rennossa hengessä. Lisäksi täältä pyydetään huomattava osa maailman kauniista akvaariokaloista, jotka toimitetaan edelleen akvaarioharrastajille.

Paikallisten ja vierailevien kalastajien arvostetuimpia saaliita ovat ”elefantti” ja ”tiikeri”. ”Vesielefantti” on hausan kielen nimitys niilinahvenelle. Se on noin 0,5 m pitkä ja painaa 15 kg. Suurin koskaan kirjattu niilinahven oli peräti 180 cm pitkä ja painoi 140 kg. ”Tiikeri” tarkoittaa goliatintiikerikalaa, joka tunnetaan myös nimellä Hydrocynus goliath. Se voi kasvaa 1,5 m pitkäksi ja painaa 50 kg. Vaikuttavinta tässä kalassa ovat sen 32 kulmahammasta. Tiikerikalan sanotaan olevan niin aggressiivinen, että se hyökkää jopa krokotiilinpoikasten kimppuun.

Mikä Tanganyika-järvi on?

Tanganyika-järvi on Afrikan vanhin hautavajoamajärvi. Se syntyi, kun Arabian ja Afrikan mannerlaatat liikkuivat ja muodostivat Itä-Afrikan hautavajoaman sekä laajan vesialueen, jota kutsutaan nykyisin Afrikan suuriksi järviksi. Tanganyikan lisäksi näihin järviin kuuluvat Victorianjärvi, Njassajärvi eli Malawijärvi, Rudolfjärvi eli nykyinen Turkanajärvi, Edwardjärvi eli Rutanzige, Albertjärvi ja Kivujärvi.

Tanganyika-järvi on myös Afrikan syvin järvi, jonka suurin syvyys on 1 471 m. Maailmanlaajuisesti se on toiseksi syvin järvi Baikaljärven jälkeen, jonka syvyys on 1 642 m. Tanganyika-järven keskisyvyys on 570 m. Järvessä on makeaa vettä määrä, joka vastaa 18 %:a ihmisten käytettävissä olevasta maailman makeasta vedestä.

Mistä nimi Tanganyika tulee?

Yhden selityksen mukaan alueen paikallisessa kielessä on ilmaus, joka kuulostaa sanalta ”tanganyika” ja tarkoittaa suunnilleen ”kaloja täynnä olevaa vesiallasta”. Muiden tulkintojen mukaan sana ”Tanganyika” voidaan kääntää ”tasangon kaltaiseksi järveksi” tai ”tasankona levittäytyväksi suureksi järveksi”. Lopullista selitystä ei kuitenkaan ole, sillä näillä rannoilla on vuosisatojen ajan asunut useita heimoja, joilla on ollut omat kielensä ja omat tapansa kuvata järveä.

On myös hyvä huomata, että aiemmin Tanganyika oli nykyisen Tansanian manneralueen nimi aikana, jolloin alue ei vielä ollut itsenäinen valtio vaan Britannian hallinnassa. Nimi ”Tansania” muodostettiin yhdistämällä nimet Tanganyika ja Sansibar, 2 valtiota, jotka liittyivät yhteen ja muodostivat Tansanian yhdistyneen tasavallan.

Kuinka vanha Tanganyika-järvi on?

Heijastuneiden aaltojen menetelmällä on voitu selvittää, milloin Tanganyika-järvi alkoi muodostua. Seismisten tietojen mukaan tämä tapahtui 9–12 miljoonaa vuotta sitten. Prosessi jatkuu itse asiassa yhä, sillä Afrikan laatta repeää hitaasti juuri järven alapuolella. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua mannerlaatta jakautuu lopullisesti, ja Itä-Afrikka liikkuu vähitellen kohti Intian valtamerta. Samalla nykyinen järvi täyttyy merivedellä.

Yleisesti Tanganyikassa erotetaan 3 eri-ikäistä allasta: vanhin keskiallas sekä nuoremmat eteläinen ja pohjoinen allas. Jälkimmäisten osia muodostui lähempänä nykyaikaa, noin 2 miljoonaa vuotta sitten. Kun tutkijat selvittivät järven eri alueita, Tanganyikan iästä saatiin hyvin toisistaan poikkeavia arvioita, mikä aiheutti hämmennystä.

Lopullisen päätelmän tekivät geneetikot. He tutkivat paikallisten kalojen genomeja ja selvittivät niiden yhteisen esi-isän. Niin sanotun molekyylikellon perusteella se eli juuri järven muodostumisen aikaan.

Kuka ”löysi” Tanganyikan?

Emme halua toistaa yksipuolista eurosentristä maailmankuvaa, joten emme käsittele Tanganyika-järven ”löytämistä” yksityiskohtaisesti. On selvää, että ihmisiä on elänyt täällä muinaisista ajoista lähtien – niin kauan, että alue on todennäköisesti nähnyt Homo sapiensin varhaisvaiheita lajina, kun Olduvain rotko sijaitsee vain 700 km:n päässä.

Richard Burton ja John Speke, rohkeat brittiläiset matkailijat ja tutkimusmatkailijat, olivat ensimmäiset eurooppalaiset, joiden läsnäolo järvellä kirjattiin. He etsivät suuren Niilin lähdettä ja saapuivat Tanganyikan vesille vuonna 1858.

Tanganyikan sivujoet

Tanganyika-järvi saa vetensä sateista ja useista joista. Suurin niistä, Ruzizijoki, virtaa pohjoisesta Burundin alueelta. Ruzizin rannoilla kerrotaan muuten elävän legendaarinen ihmissyöjäkrokotiili Gustav. Gustavin väitetään surmanneen 300 ihmistä, ja siitä tuli jopa kauhuelokuva ”Primevalin” päähenkilö.

Myös Malagarasijoki tuo vettä alueen vanhimpaan järveen. Malagarasi on itse Tanganyikaa vanhempi, ja ennen järven muodostumista se laski Kongojokeen. Paikalliset heimot kutsuvat sitä ”pahojen henkien joeksi”. Emme suosittele lähtemään sinne valmistautumatta. Yksityiskohdat kannattaa tarkistaa matka-asiantuntijoiltamme ja valita Altezza Travelin turvallisista ja luotettavista matkoista sopiva vaihtoehto.

Emme luettele tässä kaikkia Tanganyika-järven pienempiä sivujokia. Todettakoon vain, että järvestä virtaa ulos vain 1 joki: Lukugajoki. Lukuga kulkee Kongon demokraattisen tasavallan alueen läpi päiväntasaajan viidakossa ja laskee suoraan Kongojokeen. Kongojoki puolestaan laskee Atlantin valtamereen.

Tanganyikan erityispiirteet

Kuten olet jo huomannut, Tanganyika-järvi on poikkeuksellinen ja täynnä yllätyksiä. Olitpa kokenut matkailija, tutkija tai luonnosta kiinnostunut matkaaja, tämän järven erityispiirteet jäävät mieleen.

Kerrostunut vesi

Tieteen kielessä ilmiötä kutsutaan stratifikaatioksi, ja tällaisia kerrostuneita vesialtaita kutsutaan meromiktisiksi. Arkikielellä asiaa voi havainnollistaa Bloody Mary -cocktaililla. Ensin lasiin kaadetaan paksua tomaattimehua ja sen päälle vodkaa. Kerrokset eivät sekoitu, koska nesteiden tiheydet ovat erilaiset.

Sama tapahtuu Tanganyikassa. Ei, syvemmälle sukeltaminen ei vie tomaattimehuun – päinvastoin. Ylin kerros on happipitoista vettä, joka tarjoaa hyvät olosuhteet eläville organismeille. Noin 200 m syvyydestä aina pohjaan asti ulottuu kuitenkin vesimassa, jossa on rikkivetyä ja jossa elämä ei ole mahdollista. Järven syvät vedet ovat luonnollinen hautausmaa, hydrologinen luonnonmuistomerkki.

Järven vesi lämpenee

Joidenkin havaintojen mukaan järven pintakerrosten keskilämpötila on noussut viimeisen vuosisadan aikana 2 °C. Muutos on nopea ja merkittävä. Veden lämpeneminen muuttaa eliöstön elämää. Esimerkiksi levien määrä vähenee, ja pinnalle ilmestyy yhä enemmän myrkyllistä vesihyasinttia, jota pidetään haitallisena rikkakasvina.

Kaikki tämä vähentää Tanganyika-järven kalakantoja. Järvelle ulottuvat valtiot ja kansainväliset luonnonsuojelujärjestöt etsivät ratkaisuja tämän ikivanhan järven ainutlaatuisen ekosysteemin suojelemiseksi. 

Tanganyika-järvi – luonnon laboratorio

Pitkän, miljoonien vuosien mittaisen historiansa aikana järvi ei ole koskaan kuivunut. Se on myös lähes aina pysynyt erillään muista vesistöistä. Vielä nykyäänkin, vaikka vettä virtaa ulos Lukugajoen kautta, kalat pysyvät järvessä eivätkä siirry Kongonjoen vesistöön.

Näiden olosuhteiden yhdistelmä – eristyneisyys, valtavat makean veden määrät, kerrostuminen ja suotuisa ilmasto – on synnyttänyt suhteellisen pienelle alueelle harvinaisen ilmiön: laajamittaisen uusien lajien muodostumisen.

Tanganyikan ainutlaatuinen eläimistö

Järven eläimistö koostuu suuresta lajikirjosta – yhteensä yli 2 000 lajista. Suuri osa niistä on kulkenut oman evolutiivisen polkunsa ja esiintyy vain täällä, Tanganyika-järven rannoilla. Tanganyika-järvi ympäristöineen on monien endeemisten lajien elinympäristö, minkä vuoksi tutkimusbiologit ja harvinaisten kalojen keräilijät arvostavat sitä suuresti.

Tanganyikan kalat

Kalastajien suosituimpia saaliita ovat sardiinilajit, kilohaili sekä 4 ahvenlajia, joita kaikkia pidetään Tanganyika-järven endeemisinä lajeina. Lisäksi näissä vesissä elää useita omaleimaisia monni- ja ankeriaslajeja. Täältä löytyy jopa oma myrkyllinen pallokalalaji.

Eniten järvi tunnetaan kuitenkin kirjoahvenheimon kaloista. Täällä elää vähintään 250 kirjoahvenlajia, ja lähes kaikki niistä ovat ainutlaatuisia. Osa lajeista on yhä tutkimatta, vaikka järven vesissä tehdään jatkuvaa tieteellistä tutkimusta.

Kauneimpiin ja suosituimpiin kuuluvat:

• lobed cyphotilapia zebra (”Tanganyikan kuningatar”);
• useat tropheus-lajit;
• Julidochromis;
• monet lamprologus-lajit, kuten multi-striped lamprologus ja Princess Burundi.

Akvaristit ympäri maailmaa seuraavat tarkasti Tanganyikan kalaston tutkimusta, vaihtavat arvokasta tietoa ja etsivät tietenkin harvinaisia värikkäitä kaloja. Innokkaat harrastajat haluavat saada näitä kaunottaria omiin akvaarioihinsa. 

Vielä enemmän kirjoahvenia tavataan muuten naapurijärvissä Victoriassa ja Njassassa eli Malawissa. Jokaisessa näistä vesistöistä elää runsaasti omia endeemisiä lajejaan.

Tanganyikan eläimet

Järvessä elää kymmeniä kotilolajeja ja muita nilviäisiä. Monet niistäkin ovat endeemisiä. Nilviäisten lisäksi Tanganyika-järvi on synnyttänyt jopa oman meduusalajinsa.

Tanganyika-järven matalalla pohjalla ja rannoilla vilisee kirjaimellisesti äyriäisiä: lajeja on vähintään 200. Rapuja, katkarapuja ja muita äyriäisiä esiintyy täällä runsaasti. Äyriäisten ja makean veden kotiloiden monimuotoisuudessa mikään muu Afrikan suuri järvi ei yllä Tanganyika-järven tasolle.

Matelijoista alueella tavataan niilinkrokotiileja, vesikobria ja joitakin kilpikonnalajeja. Suuret eläimet yleensä välttelevät vilkkaita paikkoja ja pysyvät tiheiköissä, joten jopa kilpikonnan, saati avoimella paikalla olevan krokotiilin, kohtaaminen on hyvin epätodennäköistä. Apinoita voi kuitenkin joskus nähdä lähestymässä vettä.

Kansallispuistot Tanganyika-järven lähellä

Kuten aiemmin mainittiin, Tansaniassa on 2 kansallispuistoa, joiden trooppiset metsät rajautuvat Tanganyika-järven rantaan.

Gombe Streamin kansallispuisto

Ensimmäinen on pienempi Gombe Streamin kansallispuisto järven koillisrannalla. Sen pinta-ala on vain 71 km². Alueesta sanotaan leikillisesti: ”puistossa on yhtä monta simpanssia kuin niitä tarkkailevaa tutkijaa!”

Simpanssien tarkkailu on täällä suosituin aktiviteetti, ja sillä on jo yli puolen vuosisadan perinne. Juuri tässä puistossa legendaarinen primatologi ja antropologi tohtori Jane Goodall vietti koko työuransa ja muutti yleisiä käsityksiä simpansseista. Goodall toimii yhä aktiivisesti eläinten oikeuksien puolesta, vaikka hän on jo noin 90-vuotias.

Simpanssien lisäksi puistossa elää keltapaviaaneja, punakolobuksia, vervettiapinoita sekä sinimarakatteja ja punahäntäapinoita. Puistossa tavataan myös virtahepoja, leopardeja, galagoja, mesimäyriä, pensassikoja sekä runsaasti käärmeitä ja linnustoa, mukaan lukien flamingoja.

Maisemat ovat vaikuttavia. Gombe Streamin ekolodget ottavat vieraat vastaan trooppisen metsän keskellä.

Mahale Mountainsin kansallispuisto

Kigoman eteläpuolella sijaitsee yksi Tansanian kauneimmista puistoista, Mahale Mountainsin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 1 613 km².

Nimensä mukaisesti puisto levittäytyy Mahale-nimisen rannikkovuoriston alueelle. Sen huippu kohoaa 2 462 m korkeuteen. Sademetsä peittää vuoret kuin luonnon oma peite, joka antaa asukkailleen suojaa, varjoa ja runsaasti ravintoa. Paikalliset simpanssit elävät täällä poikkeuksellisen hyvissä oloissa, ja niiden elinympäristö on säilynyt pitkälti sellaisena kuin se oli 1 000 vuotta sitten. Puiston syrjäinen sijainti ja vuoristoinen maasto tekevät sinne pääsystä vaikeaa. Ihmisen vähäisen vaikutuksen ansiosta simpansseja on täällä enemmän kuin missään muussa Tansanian puistossa.

Erityisen yllättävää on, että Mahale Mountainsin simpanssit elävät samoilla alueilla myös leijonien kanssa. Puistossa elää satoja lintulajeja, piikkisikoja ja oravia, ja savannialueilla voi nähdä myös leijonia, kirahveja ja seeproja. Vierailijat eivät kuitenkaan pääse savannille, sillä reitti kulkisi tiheän metsän läpi ilman kunnollisia teitä.

Paikalliset asukkaat siirrettiin Mahale Mountainsin alueelta viime vuosisadalla, ja nykyisin seutu on palannut lähes alkuperäiseen tilaansa.

Matka puistoon on poikkeuksellinen: sinne pääsee vain veneellä. Rannikkoalueella liikutaan ainoastaan jalan, mikä tekee vierailusta Mahalen kansallispuistossa aidosti seikkailullisen.

Kigoman satamakaupunki

Kigoman tärkein merkitys matkailijalle on toimia porttina Tanganyika-järvelle ja läheisiin kansallispuistoihin. Kaupunkina se on hyvin yksinkertainen, muutamia omaleimaisia nähtävyyksiä lukuun ottamatta.

Ensinnäkin kaupungissa on rautatieasema, jolta junat kulkevat halki maan aina Dar es Salaamiin asti. Dar es Salaam on Tansanian suurin kaupunki ja sijaitsee Intian valtameren rannikolla. Nopeampaa yhteyttä etsiville Kigomassa on myös kotimaan lentoasema.

Jos historia ja maantiede kiinnostavat, pieni Livingstonen museo kannattaa ottaa mukaan käyntiin. Siellä voi tutustua aikaan, jolloin eurooppalaiset alkoivat vasta tutkia Afrikan sisäosia. Museossa voi myös nähdä David Livingstonen patsaan. Livingstone oli rohkea tutkimusmatkailija, lähetyssaarnaaja ja humanisti, joka vietti pitkän ajan Tansaniassa.

Lopuksi suosittelemme poikkeamaan satamassa.

Legendaarinen laiva ”Liemba” (MV Liemba)

Kigoman satamassa näkee suuren, hyvin vanhalta näyttävän laivan. Pitkä valkoinen runko, alemman kannen suorakulmaiset aukot kaiteineen ja esiin työntyvät putket kertovat, että edessä on historiallinen höyrylaiva. MV Liemba on todellakin yli 100 vuotta vanha ja yhä käytössä.

Saksalainen rahti- ja matkustajahöyrylaiva, silloinen Graf von Goetzen, laskettiin vesille vuonna 1915. Ensimmäinen maailmansota oli tuolloin käynnissä, ja nykyisen Tansanian manneralue kuului Saksan hallintaan. Saksa tarvitsi sotilaallista voimaa Tanganyika-järven vesillä vastustaakseen liittoutuneita vastavoimia. Lähin vastustaja oli Belgia, joka hallitsi naapurissa sijainnutta Kongoa.

Näin muinaisen afrikkalaisjärven tyyni pinta rikkoutui sota-aluksesta, jossa oli oikeat tykit. Laukaukset kaikuivat ja jännitteet kasvoivat, kun sotivat osapuolet taistelivat Tanganyika-järven vesillä.

1,5 vuoden kuluttua saksalaiset olivat kärsineet suuria tappioita ja joutuivat vetäytymään. Strategisena päätöksenä Graf von Goetzen upotettiin väliaikaisesti Malagarasijoen suun lähelle, jotta se voitaisiin myöhemmin nostaa pohjasta. Saksalaiset sotilaat voitelivat höyrylaivan koneiston paksulla öljykerroksella ja lähettivät aluksen pohjaan. He eivät kuitenkaan palanneet Tanganyikalle, sillä Saksa hävisi sodan.

Muutaman vuoden kuluttua belgialaiset nostivat aluksen, mutta 2 vuotta myöhemmin myrsky vei epäonnisen Graf von Goetzenin jälleen pohjaan.

Pitkä rauhanomainen palvelus nimellä ”Liemba”

Kun koko nykyisen Tansanian manneralue siirtyi brittien hallintaan, höyrylaiva nostettiin, kunnostettiin ja muutettiin siviilikäyttöön. Vuonna 1927 entinen saksalainen sotalaiva sai nimen ”Liemba” (MV Liemba), ja sen tehtäväksi määriteltiin tavaroiden ja matkustajien rauhanomainen kuljettaminen Tanganyika-järven yli.

Vuodet kuluivat ja maailma muuttui, samoin Tansania. Tanganyika-järvellä yksi asia on kuitenkin pysynyt lähes vuosisadan ajan: matkustajalaiva MV Liemba. Entinen sotalaiva liikennöi edelleen Kigoman ja muiden satamien välillä, ja asiantuntijoiden mukaan alus on onneksi hyvässä kunnossa ja kestää käytössä vielä useita vuosia.

Toivomme, että MV Liemba juhlii pian uutta satavuotisjuhlaa täysin rauhanomaisena höyrylaivana.

Jos et ole valmis lähtemään risteilylle MV Liemballa, käy ainakin kuvaamassa legendaarinen alus Kigoman satamassa vierailusi aikana.

Tanganyika – suuri afrikkalainen järvi odottaa vierailijaa

Tansaniassa on monia ikivanhoja paikkoja, jotka kertovat ihmisen alkuperästä ja luonnon muutoksista miljoonien vuosien aikana. Tanganyika-järvi kuuluu näihin vaikuttaviin kohteisiin: sen kerrostuneissa vesissä ainutlaatuiset kalat ja muu vesieliöstö jatkavat kehitystään, simpanssit avaavat näkymän luontoon, ja ihminen voi hidastaa tahtia järven äärellä.

Tanganyika-järvi on harkitsemisen arvoinen kohde Tansanian matkalla.

Tansanian läntisellä alueella on suuri potentiaali ekomatkailun kehittämiseen, ja uskomme sen suosion kasvavan lähitulevaisuudessa. Älä odota, että alueesta tulee vilkas matkailukohde – käy Tanganyika-järvellä ja näe sen erityisyys ennen suuria kävijämääriä.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita