Mesimäyrä: yksi Afrikan kiehtovimmista eläimistä

Kerromme kaiken, mitä tiedämme mesimäyrästä, joka tunnetaan myös nimellä rateli. Onko se todella niin peloton kuin väitetään? Näytämme tunnetuimmat mesimäyrävideot ja kerromme omasta kohtaamisestamme näiden eläinten kanssa. Kerromme myös, miksi valitsimme Altezza Travelin logoon juuri mesimäyrän.

Kuvassa näkyy, että mesimäyrät muistuttavat hieman kolobusapinoita – kauniita afrikkalaisia kädellisiä. Niiden vartalon etuosa on musta ja takaosa valkoinen. Kolobusapinat kuuluvat eläimiin, joista olemme kirjoittaneet asuessamme niiden lähistöllä. Olemme esitelleet lukijoille myös muita Afrikan puiden asukkaita: puutamaaneja, pieniä antilooppeja, joita kutsutaan yhteisnimellä duikerit, sekä hotelliemme vieraiden suosikkeja, suurisilmäisiä galagoja. Sivuiltamme löytyy myös artikkeli siroista servaaleista. Tervetuloa Afrikan eläinten pariin.

Mikä mesimäyrä on?

• Nimestään huolimatta mesimäyrä syö paljon muutakin kuin hunajaa. Rateli on kaikkiruokainen ja poikkeuksellisen ahne eläin.
• Se pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan maailman pelottomimpana eläimenä.
• Mesimäyrien on havaittu hyökkäävän leijonien ja puhvelien kimppuun.
• Ne eivät pelkää skorpionin pistoja eivätkä myrkkykäärmeiden puremia.
• Lyhyistä jaloistaan huolimatta ne pystyvät juoksemaan kymmeniä kilometrejä yhdessä päivässä.
• Jos katsot nyt verkkosivustomme logoa, näet pienen eläimen vihreänkeltaisessa vinoneliössä. Se on mesimäyrä, Altezza Travelin maskotti.

Mesimäyrä on lyhytjalkainen maaeläin, jota tavataan Afrikan ja Aasian metsissä, aroilla ja vuoristoissa. Olet ehkä kuullut samasta eläimestä toisen nimen: rateli. Sitä nähdään harvoin, mutta kohtaamisen osuessa kohdalle se on helppo tunnistaa pään, selän ja hännän valkoharmaasta, villamaisesta karvasta, joka erottuu kasvojen, kylkien ja alavartalon mustasta värityksestä. Myös täysin mustia mesimäyriä on olemassa, mutta ne kuuluvat vain yhteen alalajiin.

Tämän kaikkiruokaisen eläimen suurta herkkua ovat mehiläisten toukat, joita se kaivaa esiin pesistä. Ihmiset huomasivat tämän käyttäytymisen, ja siitä syntyi nimitys “mesimäyrä”. Vaikka se syö myös hunajaa, tärkeintä ravintoa ovat mehiläisten toukat ja kotelot.

Missä mesimäyrät elävät? Niitä tavataan lähes koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Malissa, Mauritaniassa, Länsi-Saharassa ja Marokossa. Aasiassa levinneisyysalue ulottuu Länsi-Aasian eli Lähi-idän osiin ja Intian niemimaalle. Nykyisin tunnistetaan noin 12 alalajia. Niihin kuuluvat muun muassa persianrateli, nepalinrateli, intianrateli, musta rateli, valkoselkäinen rateli, Tšadjärven rateli ja täplikäs rateli.

Mesimäyrän tunnetuin piirre on sen pelottomuus myös paljon suurempia vastustajia vastaan. Kun suuri eläin, kuten puhveli, tunkeutuu mesimäyrän alueelle, tämä näätäeläimiin kuuluva laji käy hyökkäykseen. Nurkkaan ajettu mesimäyrä on erittäin vaarallinen. Se puolustaa itseään ja reviiriään raivokkaasti: nostaa karvansa pystyyn, paljastaa terävät hampaansa ja pitkät kyntensä, sihisee ja murisee sekä päästää pahanhajuista eritettä. Jos vastustaja ei peräänny, mesimäyrä käy taisteluun täydellä voimalla.

Miksi mesimäyrät ovat niin vahvoja, pelottomia ja aggressiivisia?

Mesimäyrien poikkeuksellisesta pelottomuudesta kerrotaan monia tarinoita. Luontodokumenttien ystävät tietävät, että mesimäyrät saalistavat myrkkykäärmeitä, haastavat itseään suurempia vastustajia ja hyökkäävät toisinaan jopa leijonien, puhvelien ja hevosten kimppuun. Usein ne myös selviävät näistä kohtaamisista voittajina.

Miten se on mahdollista? Yksi salaisuus on mesimäyrän erittäin paksu iho. Sitä on vaikea purra hampailla tai lävistää esimerkiksi piikkisian piikeillä. Ihoa kuvataan joskus “löysäksi”, millä viitataan sen joustavuuteen ja venyvyyteen. Sen ansiosta kiinni jäänyt mesimäyrä pystyy kiertymään, kääntymään ja jatkamaan hyökkääjänsä vastustamista. Vaikka iho on taipuisa, se on hyvin tiheä – paikallisten mukaan eivät nuolet eivätkä viidakkoveitsen terät läpäise sitä.

Hyökkäystä varten mesimäyrällä on lyhyet mutta voimakkaat tassut ja pitkät, kaarevat kynnet. Luonto on antanut ne sille kolojen kaivamiseen sekä termiittikekojen ja mehiläispesien rikkomiseen. Mesimäyrän pelottomuus saa sen kuitenkin käyttämään kynsiään myös taistelussa. Vahvat tassut auttavat torjumaan hyökkääjiä, mutta myös ajamaan saalista takaa pitkään, kunnes se uupuu. Pahanhajuisen “hajupommin” pudottaminen ei siis ole sen ainoa ase.

Entä käärmeenmyrkky? Vaikuttaa siltä, että mesimäyrän elimistössä on sille jonkinlainen vastavaikutus. Mesimäyrien tiedetään saalistavan esimerkiksi myrkyllisiä kobria. Jos kobra ehtii purra mesimäyrää ennen kuolemaansa, myrkky voi aiheuttaa eläimelle horroksen kaltaisen tilan. Noin 2 tunnin kuluttua se kuitenkin herää jälleen voimissaan ja jatkaa rauhallisesti tappamansa kobran syömistä. Näin käy siis silloin, jos käärmeen hampaat ylipäätään saavat otteen mäyrästä ja läpäisevät sen ihon.

Tämän mekanismista on useita oletuksia. Mesimäyrät eivät ole ainoita eläimiä, jotka pystyvät neutraloimaan käärmeenmyrkkyä. Sama kyky tunnetaan myös opossumeilla, siileillä, haisunäädillä, mangusteilla ja joillakin muilla eläimillä. Esimerkiksi mangustien lihas- ja hermosolujen proteiinikoostumus poikkeaa niin, etteivät myrkyn molekyylit pääse sitoutumaan ja aiheuttamaan halvausta. Joillakin eläimillä veressä on aineita, jotka neutraloivat myrkyn toksiineja. Mesimäyrän tarkka fysiologinen suojamekanismi käärmeenmyrkkyä vastaan on yhä tuntematon.

Toinen puolustuskeino on kyky erittää vaaratilanteessa voimakkaan epämiellyttävältä haisevaa nestettä. Siitä vastaavat suurentuneet peräaukon rauhaset. Haju voi karkottaa paitsi hyönteisiä, kuten mehiläisiä, myös suurempia eläimiä, joita mesimäyrä kohtaa. Tässä mielessä se muistuttaa haisunäätää.

Lopuksi mehiläisten pistoista. Miten mesimäyrät välttävät seuraukset tunkeutuessaan mehiläispesään? Useimmissa tapauksissa ne eivät paksun ihonsa ansiosta juuri tunne pistoja eivätkä kärsi niistä. Laajalle levinneen käsityksen mukaan mehiläiset eivät vahingoita niitä lainkaan. Harvinaisissa tapauksissa mesimäyrä on kuitenkin jäänyt loukkuun pesään, kestänyt pitkään jatkuneen hyökkäyksen ja lopulta kuollut lukuisiin pistoihin.

Useimmiten mesimäyrät selviävät kuitenkin hengissä ja lähes vahingoittumattomina. Niiden luonne on tässä ratkaiseva: rohkeus ja aktiivinen puolustus muuttuvat nopeasti hyökkäykseksi. Tässä mesimäyrä muistuttaa sukulaistaan ahmaa, joka elää pohjoisilla leveysasteilla. Mesimäyriä on nähty hyökkäämässä leijonien ja puhvelien kimppuun, ja ahmat puolestaan haastavat toisinaan karhuja samalla tavoin.

Viraalivideo: Honey badger don't care

Olet ehkä nähnyt internetissä tämän legendaarisen videon villistä mesimäyrästä. Katso se uudelleen nyt, kun tiedät, mikä tekee tästä eläimestä niin pelottoman. (varoitus: voimakasta kielenkäyttöä!)

YouTubeen vuonna 2011 ladattu video nousi valtavan suosituksi ja keräsi yli 100 miljoonaa katselukertaa. Alkuperäinen kuvamateriaali oli kuvattu National Geographic Wild -kanavalle. Mesimäyrän käyttäytymisestä vaikuttunut Randall päätti äänittää videon päälle oman kommenttinsa ja lisätä siihen huumoria. Video levisi nopeasti viraaliksi ja muuttui internetmeemiksi. Mesimäyristä tuli tunnetumpia kuin koskaan aiemmin.

Katsojat pitivät Randallin tyylistä, ja sen seurauksena julkaistiin hänen kommentoimansa eläinkirja sekä useita mainoksia, joissa kuultiin hänen ääntään.

Video synnytti englannin sanaan “honey badger” uuden slangimerkityksen. Ihmiset alkoivat käyttää sitä henkilöstä, jota muiden mielipiteet eivät kiinnosta, joka ei murehdi muiden ajatuksia ja tekee yksinkertaisesti niin kuin haluaa.

Mesimäyrän ruokavalio – mitä se syö?

Mesimäyriä kutsutaan opportunistisiksi raadonsyöjiksi, jotka sopeutuvat ulkoisiin olosuhteisiin. Tämä on toinen piirre, joka yhdistää ne ahmoihin – myös ahman ruokavalio on hyvin laaja.

Ehkä olisi helpompaa luetella, mitä mesimäyrät eivät syö. Yritämme silti kuvata niiden ravintoa ja saaliseläimiä. Ruokavalio riippuu vuodenajasta ja siitä, kuinka paljon pieniä eläimiä on kulloinkin saatavilla. Mesimäyrät ovat enimmäkseen lihansyöjiä: ne pyydystävät ja syövät pieniä jyrsijöitä, käärmeitä, sammakoita ja lintuja. Ne syövät mielellään myös linnunmunia, ja puuhun kiipeäminen onnistuu niiltä vaivatta. Lähes mikä tahansa enintään 2 kg painava eläin, joskus suurempikin, voi päätyä mesimäyrän vatsaan. Pelkästään eteläisessä Kalaharin autiomaassa kirjattiin yli 60 mesimäyrän saalislajia. Suuremmista saaliseläimistä mainittavia ovat esimerkiksi afrikanvillikissat, kapinketut, isokorvaketut ja pensasjänikset. Lisäksi mesimäyrät rikkovat vaivatta kilpikonnien kuoret ja pääsevät käsiksi niiden pehmeään lihaan.

Käärmeistä mesimäyrän saaliiksi joutuvat muun muassa puffadderit, sarvikyykäärmeet, kapinkobrat, myyräkäärmeet, mustamambat ja jopa eteläafrikkalaiset kalliopytonit. Monet niiden syömistä käärmeistä ovat erittäin myrkyllisiä. Listaan voi lisätä myös skorpionit, joiden myrkky ei sekään vahingoita mesimäyriä.

Katso tästä videosta, kuinka mesimäyrät kohtaavat muita eläimiä. Videolla on 17 yhteenottoa mesimäyrien ja eläinkunnan erilaisten edustajien välillä.

On syytä mainita erikseen, että mesimäyristä tulee toisinaan ihmisille hankalia naapureita. Ne ryöstävät kanaloita ja tappavat suuren määrän kotilintuja. Pitkien kynsiensä ja kaivutaitojensa avulla mesimäyrät kaivavat koloja, ja vahvoilla tassuillaan ne repivät helposti paksuja lautoja irti purkaessaan kanaloita. Niiltä suojautuminen ei ole aivan yksinkertaista.

Kiinnostavaa on, että saaliin saatuaan mesimäyrä syö sen kokonaan eikä jätä nahkaa, höyheniä, turkkia tai luita. Mesimäyrät eivät myöskään kaihda raatoja. Brittiläinen eläintieteilijä Reginald Innes Pocock mainitsi kirjassaan muun muassa Intiasta tulleita raportteja, joiden mukaan mesimäyrät olivat kaivaneet esiin ihmisten jäännöksiä.

Pienempiin eläimiin, joita mesimäyrät syövät, kuuluu monenlaisia hyönteisiä. Näihin lukeutuvat jo mainitut mehiläisten toukat, joiden vuoksi ne tunkeutuvat mehiläispesiin.

Lisäksi mesimäyrät syövät kasveja: juuria, sipuleita, marjoja ja hedelmiä. Tämä tekee niistä kaikkiruokaisia. On raportoitu, että joskus ne syövät hedelmiä ravinnon sijaan nesteen vuoksi. Tätä tapahtuu useammin kuivilla alueilla.

Niiden mielipuuhia on murtautua mehiläispesiin, termiittikekoihin ja erilaisten jyrsijöiden koloihin. Ne menevät koloon, tukkivat uloskäynnin takajaloillaan ja leventävät käytävää voimakkailla etujaloillaan päästäkseen saaliin luo. Mesimäyrillä on erinomainen hajuaisti, joten koloon piiloutuminen on niiltä turhaa.

Mikä uhkaa mesimäyriä?

Mesimäyrillä uskotaan olevan vain vähän luonnollisia vihollisia, sillä monet suuret pedot tuntevat niiden luonteen ja välttävät joutumasta tekemisiin niiden kanssa. Tapauksia kuitenkin tunnetaan, joissa leijonat ja leopardit ovat tappaneet mesimäyriä. Uhrit ovat tavallisesti olleet vanhoja tai heikentyneitä yksilöitä. Useimmiten terve mesimäyrä pystyy ajamaan pedot pois. On esimerkiksi dokumentoitu tapaus, jossa mesimäyrä taisteli 6 leijonaa vastaan ja onnistui pakenemaan suhteellisen vahingoittumattomana.

Joissakin tilanteissa mesimäyriä voivat saalistaa hyeenat, leopardit, leijonat ja niilinkrokotiilit. Yleisellä tasolla niiden ainoa jatkuva uhka on ihminen. Ihmiset metsästävät mesimäyriä lihan vuoksi ja käyttävät näiden sitkeiden eläinten ruumiinosia perinteisessä lääketieteessä. Paikallisen uskomuksen mukaan eläimen voima ja rohkeus siirtyvät ihmiseen, jos hän saa haltuunsa osan mesimäyrän kehosta.

Toinen ongelma ovat mehiläishoitajat, jotka asettavat mesimäyrille ansoja suojellakseen mehiläispesiään. Joskus ihmiset myös myrkyttävät niitä estääkseen niitä lähestymästä mehiläispesiä ja kanaloita.

Kokonaisuutena tämä ei muodosta lajille merkittävää uhkaa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan mesimäyrien kokonaiskanta on vähenemässä, mutta laji ei ole vakavasti uhattu. Sen suojelustatus on Least Concern eli elinvoimainen. Erakkomaiset elintavat ja mesimäyrien elinalueiden etäisyys ihmisasutuksesta auttavat niiden selviytymistä. Joissakin yksittäisissä elinympäristöissä luonnonsuojelubiologia luokittelee ne kuitenkin uhanalaisiksi.

Elinympäristö ja käyttäytyminen: missä ja miten mesimäyrät elävät?

Mesimäyrät menestyvät monenlaisilla ilmastovyöhykkeillä: aroilla, savanneilla, kallioisilla alueilla, avoimilla rannikkoalueilla, metsissä ja vuoristoissa. Havaintoja on raportoitu jopa 4 000 metrin korkeudesta merenpinnan yläpuolella. Ainoat alueet, joilta niitä ei tavata, ovat alavat trooppiset metsät.

Koska mesimäyrä on hyvin ahne eläin, se käyttää suurimman osan ajastaan ruoan etsimiseen. Mesimäyrät elävät yleensä yksin. Ne merkitsevät reviirinsä muita uroksia varten ja liikkuvat laajoilla kotialueilla, jotka voivat olla jopa 500 neliökilometrin kokoisia. Yhden päivän aikana mesimäyräuros voi kulkea jopa 27 km etsiessään ravintoa.

Vaikka mesimäyrät ovat yksineläjiä, niitä voi toisinaan nähdä pareittain. Parittelukaudella uros ja naaras saattavat metsästää yhdessä. Mesimäyrien parittelu nähdään hyvin harvoin. Tiine naaras kaivaa huolellisesti poikaskammion ja vuoraa sen pehmeällä ruoholla pian syntyvää poikastaan varten. 7–10 viikon tiineyden jälkeen syntyy 1, harvoin 2, karvatonta poikasta, jotka ovat sokeita, avuttomia ja vaaleanpunaihoisia.

Toisinaan urokset muodostavat poikamiesryhmiä. Joskus voi nähdä myös emon poikastensa kanssa. Useimmiten mesimäyrät kuitenkin metsästävät yksin. Usean yksilön ryhmän näkeminen on harvinaista.

Mesimäyrät lähtevät usein saalistamaan yöllä, mutta niitä voi kohdata myös päiväsaikaan. Tärkeintä on olla missaamatta hetkeä. Osa Altezza Travelin tiimistä koki tämän omakohtaisesti. Olimme safarilla Mkomazin kansallispuistossa. Pitkän päivän jälkeen, kun olimme tutkineet puiston avaria maisemia, väsyneimmät halusivat levätä autossa ja sulkivat silmänsä 5 minuutiksi. Se oli virhe. Juuri sillä hetkellä mesimäyrä ylitti tien. “Mesimäyrä!” kuljettaja huudahti iloisesti. Mutta oli jo liian myöhäistä: eläin katosi saman tien tiheään kasvillisuuteen. Silmänsä sulkeneet menettivät harvinaisen tilaisuuden nähdä tämä vaikuttava eläin. He katuvat sitä yhä.

Koska laaja kotialue vaatii jatkuvaa partiointia, mesimäyrällä on useita lepopaikkoja. Siksi se viettää harvoin 2 peräkkäistä yötä samassa kolossa.

Mesimäyrän pesät

Tyypillinen mesimäyrän elinpaikka on kolo, jonka se kaivaa etutassujensa pitkillä kynsillä. Se muistuttaa tunnelia ja voi olla jopa 3 metriä pitkä. Lisäksi eläin pystyy kaivamaan jopa 1,5 metrin syvyyteen. Kiinteään maahan tunnelin kaivaminen vie siltä noin 10 minuuttia.

Usein mesimäyrät yksinkertaisesti valtaavat muiden eläinten pesiä ja murtautuvat maasikojen, kettujen, mangustien ja pahkasikojen valmiisiin koloihin. Joskus ne käyttävät tyhjiä termiittikekoja.

Kallioisessa maastossa yöpyminen ei ole niille ongelma. Silloin mesimäyrät järjestävät pesäpaikkansa kallionrakoihin. Myös puunkolot sopivat nukkumapaikoiksi. Kaiken kaikkiaan mesimäyrät ovat asumisjärjestelyissään yhtä joustavia kuin ruokavaliossaan.

Tiedämme jopa mesimäyrän, joka asettui afrikkalaisen safariyrityksen logoon :)

Mesimäyrä Altezza Travelin logossa

Kerromme hieman itsestämme, jotta yhteytemme Afrikan eläimiin käy selväksi. Olemme Altezza Travel, Tansaniasta kotoisin oleva matkailuyritys. Tansania sijaitsee Itä-Afrikassa ja tunnetaan vaikuttavasta eläimistöstään sekä laajoista kansallispuistoistaan, joissa villieläimet elävät vapaasti.

Järjestämme safarimatkoja Serengetiin, Ngorongoroon, Tarangireen sekä muihin kansallispuistoihin ja suojelualueille. Haluamme auttaa matkustajia näkemään Afrikan luonnon laajuuden omin silmin. Järjestämme myös nousuja Kilimanjarolle, Afrikan korkeimmalle vuorelle. Sekä Kilimanjaro että tarunhohtoiset kansallispuistot sijaitsevat täällä Tansaniassa.

Kun suunnittelimme yrityksen logoa, halusimme siihen kiinnostavan afrikkalaisen eläimen. Emme halunneet käyttää leijonia, seeproja tai kirahveja, joiden kuvia näkee logossa toisensa jälkeen. Tarvitsimme jotakin erottuvampaa. Kokeilimme piikkisikaa ja muita eläimiä, mutta mesimäyrä näytti parhaalta. Tämä eläin kuvastaa Tansanian eläinmaailmaa ja viittaa safariin. Toisaalta sen poikkeuksellinen mustavalkoinen turkki muistuttaa Kilimanjaron lumihuippua ja viittaa vuorivaelluksiin. Siinä se oli: täydellinen eläinmaskotti Altezza Travelille.

Näyttää siltä, että logossamme oleva mesimäyrän kuva houkutteli kerran paikalle oikean eläimen. Kerromme kohtaamisestamme sen kanssa.

Kuinka Altezza Travel pelasti mesimäyrän

Meillä on kiinnostava tarina siitä, kuinka jouduimme kerran pelastamaan mesimäyrän viljelijöiden käsistä ja vapauttamaan sen takaisin luontoon. Tiesimme jo, että mesimäyrien kanssa on oltava varuillaan, ja valmistauduimme pelastusoperaatioon huolellisesti.

Tapaus sattui vuonna 2018. Toimistomme sijaitsee oman hotellimme, Aishi Machame Hotelin, alueella. Hotellia ympäröivät vehreät metsät Kilimanjaron juurella. Lähellä on suuri Machamen kylä. Monet paikalliset harjoittavat maanviljelyä ja pienimuotoista karjankasvatusta.

Eräänä iltana paikalliset viljelijät toivat toimistollemme mesimäyrän avolava-autolla. Eläin oli pyydystetty kylässä ja sidottu köysillä. Se oli kiivennyt kanalaan, jossa se saatiin kiinni. Viljelijät tarjosivat meille sidottua petoa ostettavaksi. Villieläinten kauppa on Tansaniassa laitonta. Kieltäydyimme tietenkin ja soitimme luonnonvarojen ja matkailun ministeriöön. Ministeriön alainen Tanzania Wildlife Research Institute (TAWIRI) käsittelee kaikki asiat, jotka koskevat ihmisten haltuun joutuneita villieläimiä.

Viljelijät jättivät mesimäyrän meille yksinkertaisesti siksi, etteivät he halunneet asioida valtion organisaation kanssa – heille olisi voitu määrätä sakko. Yhtäkkiä vastuullamme oli siis villi ja vaarallinen eläin. TAWIRI lupasi lähettää seuraavana päivänä rangereita auttamaan mesimäyrän kuljettamisessa luontoon ja vapauttamisessa.

Machamen lähellä on kaupallisia sokeriruokoviljelmiä (TPC). Sokeria tuottavalla yrityksellä on suojelualue, jossa antiloopit, seeprat, piikkisiat ja muut eläimet elävät luonnollisessa ympäristössään. Sovimme TPC:n johdon kanssa, että vapautamme mesimäyrän heidän suojelualueellaan.

Seuraavana päivänä Altezza Travelin tiimi lähti suojelualueelle yhdessä TAWIRIn rangerien kanssa. Mukana oli eläinlääkäri, joka on erikoistunut loukkaantuneiden villieläinten auttamiseen. Mesimäyrä matkusti kanssamme turvallisessa häkissä. Tämäkään tieto ei kuitenkaan rauhoittanut kollegoitamme, joiden piti matkustaa eläimen kanssa samassa autossa. Kaikki olivat kuulleet mesimäyrien aggressiivisuudesta ja pelottomuudesta, joten kukaan ei halunnut mennä häkin lähelle.

Suojelualueen metsävyöhykkeellä 2 tila-autoa, joissa mesimäyrän pelastusoperaation ryhmä matkusti, pysähtyi polun varteen. Kaikki operaation osallistujat asettuivat turvallisen matkan päähän eläimen häkistä. Häkki laskettiin maahan, ja ovi avattiin varotoimia noudattaen keppien ja köysien avulla. Kukaan ei uskaltanut lähestyä mesimäyrän häkkiä. Kaikki toimenpiteet tehtiin autojen katoilta, joille osallistujat olivat kiivenneet.

Lopulta mesimäyrä tuli varovasti ulos häkistä ja juoksi melko nopeasti metsään. Pelastusryhmän jäsenet huokaisivat helpotuksesta. Mesimäyrä ei hyökännyt eikä repinyt ketään kappaleiksi. Vitsit sikseen: kaikki olivat todella hermostuneita. Altezza Travelin maskottieläimen pelastusoperaatio onnistui. Mesimäyrä oli vapaa.

Mesimäyrä riistakamerassa Kilimanjaron metsässä

Vuonna 2022 hyödynsimme läheisyyttämme Kilimanjaron metsään ja asensimme useita riistakameroita vuoren metsävyöhykkeelle selvittääksemme, mitä eläimiä siellä nykyään elää. Kameraan tallentui useita metsän asukkaita, muun muassa harvinainen Abbottin duikeri sekä useita mesimäyriä.

Kuvassa näkyy 3 mesimäyrän ryhmä, joka liikkuu metsässä yöllä. Kuten aiemmin mainitsimme, nämä eläimet metsästävät yleensä yksin. Tämä kolmikko vaikuttaa poikamiesryhmältä tai yhdessä pysyttelevältä perheeltä.

Olimme aidosti innoissamme tällaisesta onnesta. 3 aikuisen mesimäyrän tallentaminen samaan kuvaan luonnossa on melko harvinaista. Me onnistuimme siinä. Altezza Travelilla, joka käyttää mesimäyrää brändinsä symbolina, näyttää olevan onnea näiden eläinten kanssa.

Missä muualla mesimäyrän voi kohdata?

Meitä kiinnosti selvittää, ketkä muut käyttävät mesimäyrän kuvaa edustamaan itseään. Kuten arvata saattoi, kuva on suosittu urheilumaailmassa. Urheilijoita vetävät selvästi puoleensa mesimäyrän pelottomuus ja sitkeys.

Kanadassa ammattilaiskoripallojoukkue Brampton Honey Badgers pelaa Canadian Elite Basketball Leaguessa. Joukkue ei ainoastaan ottanut eläimen nimeä käyttöönsä, vaan mesimäyrä näkyy vahvasti myös sen brändissä. Bramptonin koripalloilijat voittivat eliittiliigan mestaruuden vuonna 2022. “Mesimäyrän taialla” on epäilemättä osansa. Kiinnostavaa kyllä, mesimäyriä ei elä luonnonvaraisina Kanadassa.

Tunnetuimpia urheilijoita, jotka ovat saaneet lempinimen “Honey Badger”, ovat australialainen rugby-pelaaja Nick Cummins, australialainen kilpa-autoilija Daniel Ricciardo, kanadalainen jääkiekkoilija Brad Marchand ja kanadalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Tyrann Mathieu. Nick Cummins kertoi motivoituneensa mesimäyrän rajusta luonteesta ja yrittäneensä jäljitellä sen taktiikoita tiukassa puolustuksessa. Formula 1 -kuljettaja Daniel Ricciardo matki aggressiivisen eläimen tyyliä, kun joku ohitti hänet radalla. Tyrann Mathieu sai lempinimen sekä sitkeästä pelityylistään että uransa alkuvaiheen hiustyylistä, joka muistutti mesimäyrän pään ja selän valkoharmaata viittaa.

Amerikkalainen kevyt karbiinikivääri AAC Honey Badger, jota valmistettiin vuosina 2011–2020, nimettiin mesimäyrän mukaan. Se suunniteltiin lähitaisteluun sotilaallisissa erikoisoperaatioissa.

Lisäksi nimeä “Honey Badger” käytettiin amerikkalaisesta sotilasoperaatiosta, jota suunniteltiin Iraniin 1980-luvulla. Tavoitteena oli pelastaa panttivankeja. Operaation suunnitteluvaiheessa kehitettiin uudenlainen kuljetuslentokone, joka teki testien aikana useita lyhyen lentoonlähdön ennätyksiä. Tämä oli tarpeen panttivankien ja erikoisjoukkojen turvallista pelastamista varten. Itse pelastusoperaatio peruttiin suotuisten poliittisten muutosten seurauksena, ja 444 amerikkalaista panttivankia vapautettiin neuvottelujen kautta.

Etelä-Afrikan puolustusvoimat käyttää panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa nimeltä “Honey Badger” sitkeän eläimen kunniaksi. Mesimäyrä elää Etelä-Afrikassa, ja siellä se sai tieteellisen nimensä – Mellivora capensis.Mesimäyrän tieteellinen nimi Mellivora capensis voidaan purkaa seuraavasti. Suvun nimi Mellivora tulee kreikan sanasta meli, joka tarkoittaa “hunajaa”, ja latinan verbistä vora, joka tarkoittaa “syödä, ahmia”. Sana Capensis viittaa Etelä-Afrikassa sijaitsevaan Hyväntoivonniemeen, jossa laji kuvattiin ensimmäisen kerran. Mesimäyrä on muuten ainoa nykyisin elävä laji suvussa Mellivora.

Kuinka nähdä villi mesimäyrä sen luonnollisessa elinympäristössä?

Jos haluat nähdä elävän mesimäyrän, safari johonkin Tansanian kansallispuistoista on paras vaihtoehto. On kuitenkin syytä sanoa suoraan, että todennäköisyys kohdata mesimäyrä Afrikan savanneilla tehtävän matkan aikana on melko pieni. Mahdollisuus on silti olemassa. Ja samalla näet monia muita hämmästyttävän kauniita afrikkalaisia eläimiä.

Valitse jokin Altezza Travelin safarimatkaohjelmista ja lähde katsomaan luonnon koskematonta kauneutta läheltä. Ehkä onni osuu kohdalle, ja symbolimme auttaa sinua kohtaamaan oikean mesimäyrän Afrikan avarassa maisemassa.

Usein kysyttyä mesimäyristä

Lopuksi vastaamme lyhyesti muutamiin usein kysyttyihin kysymyksiin näistä kiinnostavista nisäkkäistä.

Onko mesimäyrä aggressiivinen?

Kyllä, mesimäyrät ovat aggressiivisia suurempia nisäkkäitä ja muita eläimiä kohtaan, mutta ne yleensä välttelevät ihmistä, ellei niitä uhata.

Miksi mesimäyrä on niin sitkeä?

Löysä ja paksu iho, vahvat jalat, litteä vartalo ja myrkynsietokyky tekevät mesimäyristä poikkeuksellisen sitkeitä. Lisäksi niiden kyky päästää “hajupommi” voi pelottaa monet pois.

Miksi mesimäyrät ovat pelottomia?

Mesimäyrien pelottomuus johtuu useiden tekijöiden yhdistelmästä: paksusta ihosta, vahvoista kynsistä ja siitä, että niillä on vain vähän luonnollisia vihollisia.

Onko mesimäyrää turvallista silittää?

Ei. Mesimäyrän silittäminen ei ole koskaan turvallista. Ne ovat villieläimiä, joilla on voimakkaat kynnet ja hampaat. Myöskään mesimäyrän pitäminen lemmikkinä ei ole hyvä ajatus.

Syövätkö mesimäyrät vain hunajaa?

Hunaja kuuluu niiden ruokavalioon, mutta mesimäyrät ovat todellisuudessa kaikkiruokaisia. Ne syövät monenlaisia hyönteisiä, pieniä eläimiä ja hedelmiä.

Mitkä muut eläimet ovat mesimäyrien sukulaisia?

Mesimäyrillä on monia pieniä nisäkässukulaisia. Näihin kuuluvat esimerkiksi keltamangustit, haisumäyrät, haisunäädät, saukot, ahmat ja muut mäyrät. Lisäksi samaan näätäeläinten heimoon kuuluu Etelä-Amerikassa eläviä grisonlajeja sekä muita lajeja.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita