Mikä eläin tappaa eniten ihmisiä Afrikassa?

Afrikka on maanosa, jossa ihminen elää luonnon kanssa herkässä tasapainossa. Täällä elää joitakin maailman vaarallisimmista eläimistä suurpedoista pieniin hyönteisiin, ja kohtaamiset niiden kanssa voivat olla hengenvaarallisia. Tässä Altezza Travel -artikkelissa tarkastellaan, mitkä eläimet tappavat eniten ihmisiä Afrikassa.

7. Puhveli

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan afrikanpuhveleita on noin 400 000. Vaikka ne ovat kasvinsyöjiä, niiden arvioidaan aiheuttavan noin 200 ihmisen kuoleman vuodessa.

Puhvelit ovat aina kuuluneet "Big Five -eläimiin" leijonien, leopardien, sarvikuonojen ja elefanttien rinnalla. Nykyisin termiä käytetään pääasiassa safarien ja villieläinmatkailun yhteydessä, mutta alun perin sillä viitattiin metsästäjien listaamiin Afrikan tappavimpiin eläimiin.

Metsästäjät pelkäävät puhveleita edelleen: erikoistuneet metsästyslehdet, joita valitettavasti yhä ilmestyy, väittävät puhvelin metsästyksen vaativan äärimmäistä varovaisuutta, taitoa ja vähintään 3 metsästäjän ryhmää. Hyökkäysten kohteena ovat usein metsästäjät ja maanviljelijät. Puhveli ryntää päälle, kun sen reviirille tunkeudutaan tai se kokee poikasensa uhatuiksi. Ne ovat älykkäitä, arvaamattomia ja aggressiivisia eläimiä, jotka kykenevät myös koordinoituun puolustautumiseen.

6. Leijona

Maailman luonnonsäätiön mukaan luonnossa elää enää noin 20 000–25 000 leijonaa. Lähes kaikki niistä elävät Afrikassa, ja Intiassa niitä on noin 700. Vuonna 2024 julkaistu tutkimus arvioi, että leijonat voivat aiheuttaa jopa 250 ihmisen kuoleman vuodessa. Maailmanlaajuisia tilastoja ei ylläpidetä, mutta useita tapauksia ja niiden syitä on dokumentoitu.

Esimerkiksi 1800-luvun lopulla Tsavo Man-Eaters -nimellä tunnettu leijonapari hyökkäsi työntekijöiden kimppuun, jotka rakensivat siltaa Tsavojoen yli Keniassa. Arviot 9 kuukauden kuolonuhrien määrästä vaihtelevat 28:sta 135 ihmiseen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) raportti kertoo, että 1900-luvun alkupuoliskolla Itä-Afrikan leijonat tappoivat noin 1 500 ihmistä 15 vuoden aikana. Vuosina 1990–2005 kuoli noin 600 ihmistä ja ainakin 300 loukkaantui.

Koska leijonat eivät tavallisesti saalista ihmisiä, tutkijat ovat selvittäneet hyökkäysten syitä. Asiantuntijat ovat tunnistaneet useita vaikuttavia tekijöitä:

• Ihmisten ja villieläinten konfliktit maaseutualueilla, joilla ihmiset, karja ja pedot jakavat usein saman elinpiirin
• Karjan tautiepidemiat tai kuivuus, jotka vähentävät luonnollisten saaliseläinten määrää ja pakottavat leijonia etsimään muita ravinnonlähteitä
• Sairaus tai vamma, joka saa leijonan saalistamaan helpompaa saalista
• Tahaton tottuminen ihmislihaan sen jälkeen, kun leijonat ovat syöneet hautaamatta jääneitä ihmisjäännöksiä – esimerkiksi epidemioiden, sotien tai kaukaisessa menneisyydessä orjakauppareittien varrella

5. Elefantti

Elefantit tappavat vuosittain noin 500 ihmistä tai enemmän. Konfliktin laajuuden ja maantieteen ymmärtämiseksi tausta on olennainen. Vielä muutama vuosisata sitten Afrikan savanneilla vaelsi arviolta 25 miljoonaa elefanttia. Vuoteen 1980 mennessä kanta oli pudonnut alle 2 miljoonaan ja vuoteen 2025 mennessä 415 000 yksilöön, mikä asettaa lajin sukupuuton vaaraan. Syynä ei ole pelkkä salametsästys, vaikka trofeemetsästys on edelleen suosittua.

Elefantit ovat suuria kasvinsyöjiä, jotka tarvitsevat päivittäin noin 150 kg ravintoa ja 200 litraa vettä. Näiden tarpeiden täyttämiseksi ne liikkuvat laajoilla alueilla, mutta niiden elinympäristö kutistuu kylien, viljelmien ja infrastruktuurin laajentuessa.

Muiden villieläinten tavoin elefantit menettävät elinalueitaan ja kilpailevat nyt ihmisten kanssa vedestä ja ravinnosta. Tämä kilpailu on hengenvaarallista molemmille osapuolille. Koska Afrikassa elää maailman suurin elefanttikanta (Aasiassa vain 40 000–50 000 yksilöä), myös suurin osa sekä ihmisten että elefanttien kuolemista tapahtuu täällä.

4. Virtahepo

Vaikka virtahepo ei kuulu Big Five -eläimiin, sen arvioidaan aiheuttavan suunnilleen yhtä paljon ihmiskuolemia kuin elefanttien – noin 500 vuodessa. Syyt ja olosuhteet ovat samankaltaisia: ihmiset valtaavat niiden elinympäristöjä ja ottavat yhä enemmän maata käyttöönsä. Virtahevot ovat tunnetusti aggressiivisia, mutta niiden asema on vielä haavoittuvampi.

Ensinnäkin virtahevot ovat makean veden eläimiä, jotka elävät matalissa järvissä, joissa tai soilla. Niiden ihon on pysyttävä kosteana, joten pääsy veteen on elinehto. Tämä rajoittaa mahdollisuutta siirtyä pitkiä matkoja maata pitkin ja lisää kohtaamisia ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat samoja vesilähteitä. Läheisten kylien uimareihin tai liian lähelle laumaa tuleviin kalastajiin kohdistuvat hyökkäykset eivät ole harvinaisia.

Toiseksi joillakin Afrikan alueilla virtahevon lihaa syödään, ja sen syöksyhampaita arvostetaan mustassa pörssissä elefantinluun korvikkeena. Tämä lisää merkittävästi ihmisten ja villieläinten konfliktin riskiä, vaikka vaikutus kohdistuu suoremmin virtahepokantaan. World Population Review’n mukaan Afrikassa elää enää 125 000–148 000 virtahepoa.

3. Krokotiili

Nämä pedot vaativat maailmanlaajuisesti jopa 1 000 ihmishenkeä vuodessa. Krokotiilit elävät joissa, järvissä ja joskus myös rannikkovesissä – paikoissa, joissa ne kohtaavat usein ihmisiä. Afrikassa elää 5 krokotiililajia, joista suurin ja vaarallisin on niilinkrokotiili. Se voi kasvaa jopa 5,5 metrin pituiseksi ja painaa yli 500 kg.

Afrikan krokotiilihyökkäyksistä ei ole virallisia ja yhdenmukaisia tilastoja. Saatavilla olevat tiedot ovat ristiriitaisia ja kattavat eri ajanjaksoja. Joidenkin lähteiden mukaan krokotiilit tappavat nykyisin noin 300 ihmistä vuodessa; toiset viittaavat 1940- ja 1950-lukujen piikkeihin, jolloin jättimäisten matelijoiden väitetään tappaneen noin 1 000 ihmistä vuodessa. Kumpaakaan väitettä ei kuitenkaan tue virallinen dokumentaatio.

Vuonna 2019 Birkbeck, University of Londonin ympäristöalan lehtori Simon Pooley julkaisi tutkimuksen, jossa koottiin tietoja niilinkrokotiilien ihmisiin kohdistamista hyökkäyksistä 67 vuoden ajalta (1949–2016). Tutkijat dokumentoivat 214 varmistettua tapausta. Suurin osa niistä tapahtui joissa kuumana vuodenaikana joulukuun ja maaliskuun välillä. Asiantuntijoiden mukaan taustalla ovat sadekausi, jolloin korkeampi vedenpinta tekee krokotiileista vaikeammin havaittavia, sekä lisääntymiskausi, jolloin eläimet muuttuvat aggressiivisemmiksi. Uhrit olivat useimmiten alle 15-vuotiaita nuoria, jotka olivat uimassa tai kalastamassa.

2. Käärmeet

Vaatimattomasta koostaan huolimatta käärmeet vaativat paljon enemmän ihmishenkiä kuin useimmat suuret eläimet ja muodostavat selvästi suuremman uhan. Syynä on niiden laaja elinympäristö: käärmeitä tavataan savanneilla, avoimissa metsissä, kallioisilla kukkuloilla, kosteikoissa ja jopa suurissa kaupungeissa. Afrikassa elää noin 400 käärmelajia, joista noin 30 on myrkyllisiä.

Joka vuosi sadat tuhannet ihmiset saavat käärmeenpureman, ja kuolemantapauksia raportoidaan 20 000–30 000. Yleisin syyllinen on musta mamba, jota pidetään laajalti mantereen tappavimpana käärmeenä. Joissakin tapauksissa kuolema voi seurata muutamassa tunnissa, tyypillisesti 4–16 tunnin kuluessa, jos uhri ei saa hoitoa. Korkea kuolleisuus johtuu pitkälti siitä, ettei hoitoon päästä nopeasti.

Eniten kärsivät maaseudun asukkaat. He eivät usein ehdi sairaalaan, jossa on vastamyrkkyä, tai hakevat apua paikallisilta parantajilta. Yrttirohdot eivät odotetusti tehoa. Uhrit joko kuolevat tai saavat pysyvän vamman.

Muita erittäin vaarallisia käärmeitä ovat kobrat, kyykäärmeet ja boomslang, joka kuuluu tarhakäärmeisiin. Boomslangia pidetään Afrikan myrkyllisimpänä käärmeenä, mutta toisin kuin aggressiivinen musta mamba, se on arka ja puree ihmisiä harvoin.

1. Hyttyset

Tätä hyönteistä pidetään Afrikan ja koko planeetan tappavimpana eläimenä, sillä se aiheuttaa vuosittain satojentuhansien ihmisten kuoleman. Vaara ei ole hyttysessä itsessään vaan taudissa, jota se levittää: malariassa.

Maailman terveysjärjestön mukaan vuosina 2000–2022 maailmassa todettiin 2,1 miljardia malariatapausta ja 11,7 miljoonaa malariakuolemaa. Valtaosa, 82 % tapauksista ja 94 % kuolemista, tapahtui Afrikan maissa. Toisin sanoen Afrikassa yli 230 miljoonaa ihmistä sairastuu malariaan vuosittain, ja yli 500 000 kuolee siihen. Tauti on erityisen vaarallinen heikentyneen immuunijärjestelmän omaaville, etenkin lapsille ja raskaana oleville.

Malarian aiheuttavat loiset, jotka pääsevät verenkiertoon hyttysenpiston kautta. Ensioireet (kuume, päänsärky, vilunväristykset) ilmaantuvat 2 viikon kuluessa tartunnasta. Jos hoito aloitetaan nopeasti, toipuminen kestää yleensä vain muutaman päivän. Hoitamattomana tauti kuitenkin vaikeutuu ja aiheuttaa heikkoutta, sekavuutta, kouristuksia ja hengitysvaikeuksia. Siinä vaiheessa kuoleman riski kasvaa jyrkästi.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita