Tansanian eläimet

Tansaniaa pidetään laajalti maailman johtavana safarikohteena. Maassa on yli 20 kansallispuistoa ja 30 suojelualuetta, joissa elää varovaistenkin arvioiden mukaan useita miljoonia suuria nisäkkäitä. Poikkeuksellinen luonnon monimuotoisuus johtuu Tansanian ainutlaatuisesta maantieteellisestä sijainnista ja vaihtelevista ilmastovyöhykkeistä, jotka ulottuvat Kilimanjaron ja Meru-vuoren korkeista huipuista laajoihin savanneihin, syviin järviin, trooppisiin metsiin sekä Intian valtameren ja Sansibarin saariston rannikkoekosysteemeihin.

Sen ansiosta Tansaniassa tavataan Afrikan tunnetuimpiin ja monimuotoisimpiin kuuluvia villieläimiä. Matkalla voi kohdata poikkeuksellisen kirjon lajeja – kuuluisasta Big Fivesta suuriin krokotiileihin, valaisiin ja harvinaisiin lintuihin. Tässä Altezza Travelin artikkelissa kerromme lisää Tansanian vaikuttavasta eläimistöstä.

Big Five -eläimet Tansaniassa

Big Five -ryhmään kuuluvat leijona, leopardi, sarvikuono, norsu ja puhveli. Alun perin metsästäjät käyttivät termiä kuvaamaan 5 vaikeinta ja vaarallisinta metsästettävää eläintä. Nykyään Big Fivesta on tullut afrikkalaisten safarien tunnetuin symboli.

Savanninorsu

Savanninorsut kuuluvat Tansanian Big Five -eläimiin. Ne ovat maapallon suurimpia maaeläimiä: paino voi olla 5 000–6 000 kg ja korkeus jopa 3,5 m. Keskimääräinen elinikä on 50–70 vuotta. Norsut elävät matriarkaalisissa laumoissa, joissa vanhin ja kokenein naaras johtaa lauman vesilähteille ja rehevän kasvillisuuden alueille. Jokainen aikuinen norsu syö päivittäin 150–200 kg kasviravintoa, kuten ruohoa, lehtiä, oksia ja kaarnaa. Savannin tärkeinä maiseman muokkaajina norsut vaikuttavat ympäristöönsä raivaamalla kasvillisuutta, luomalla kulkureittejä ja levittämällä siemeniä. Näin ne tukevat ekosysteemin tasapainoa.

1900-luvun puolivälissä Tansaniassa eli useita satoja tuhansia afrikannorsuja, mutta salametsästys ja metsien hävittäminen romahduttivat kannan. Vuonna 1976 Wildlife Conservation Society arvioi kannaksi 300 000 yksilöä, mutta vuoteen 2014 mennessä määrä oli pudonnut vain 40 000:een. Viime vuosikymmenen aikana kanta on kansainvälisten ympäristöaloitteiden ja rahoituksen ansiosta elpynyt noin 60 000 yksilöön.

Leijona

Leijona on tiikerin jälkeen toiseksi suurin kissaeläin. Suurista kissaeläimistä leijonilla on poikkeuksellinen sosiaalinen rakenne. Ne elävät jopa 40 yksilön laumoissa. Naarasleijonat kasvattavat pääosin pennut ja metsästävät. Urokset osallistuvat myös metsästykseen, mutta harvemmin, yleensä suuren saaliin kohdalla.

World Population Review'n mukaan Tansaniassa elää noin 14 500 leijonaa, mikä tekee maasta leijonakannan maailmanlaajuisen ykkösen. Suurimpia uhkia leijonille ovat edelleen konfliktit maanviljelijöiden kanssa ja elinympäristöjen häviäminen.

Leopardi

Leopardit ovat suurpedoista vaikeimmin havaittavia. Ne ovat erinomaisia kiipeilijöitä ja kantavat saaliinsa usein puihin suojatakseen sen hyeenoilta ja leijonilta. Leopardit elävät mieluiten yksin ja liikkuvat öisin, minkä vuoksi sekä matkailijoiden että tutkijoiden on vaikea tarkkailla niitä. Salaperäisen elämäntavan takia tarkkoja kanta-arvioita on vaikea saada.

Vuoden 1987 tutkimus, johon viitattiin uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelevän yleissopimuksen vuoden 2002 asiakirjassa, arvioi Tansanian leopardikannaksi 39 000 yksilöä. Luku pysyi laajasti hyväksyttynä 2000-luvun alussa. Sen jälkeen leopardit ovat Wildlife Conservation Societyn mukaan kadonneet lähes 40 %:lta Afrikan levinneisyysalueestaan, ja ne saatetaan pian luokitella vaarantuneeksi lajiksi.

Vuonna 2023 Tanzania Wildlife Research Institute ilmoitti käynnistävänsä leopardien ja gepardien laskennan maassa. Ensimmäisiä tuloksia odotettiin vuonna 2024, mutta tämän julkaisun aikaan niitä ei ole vielä julkaistu.

Afrikanpuhveli

Afrikanpuhveli on suuri ja voimakas sorkkaeläin, joka painaa 700–800 kg tai enemmän. Sen tunnusomaiset sarvet muodostavat otsalle kilpimäisen rakenteen ja kaartuvat kärjistään ylöspäin. Puhvelit elävät laumoissa; naaraat ja vasat pysyvät usein yhdessä, kun taas aikuiset urokset muodostavat toisinaan pienempiä erillisiä ryhmiä.

Tansaniassa puhvelit kuuluvat runsaslukuisimpiin suuriin kasvinsyöjiin. World Wildlife Fundin mukaan maassa on yli 190 000 puhvelia. Näitä Tansanian kasvinsyöjiä arvostetaan metsästystrofeina, mutta metsästys on sallittua vain tietyillä laillisilla metsästysalueilla eikä kyse ole salametsästyksestä. Tansanian kansallispuistoissa metsästys on ehdottomasti kielletty. Altezza Travel vastustaa jyrkästi kaikkien eläinten metsästystä ja osallistuu villieläinten suojeluohjelmiin eri puolilla Tansaniaa.

Mustasarvikuono

1900-luvulla Tansanian mustasarvikuonokanta romahti useista tuhansista vain muutamaan sataan yksilöön, kun sarvikuonon sarvesta tuli erittäin haluttua mustassa pörssissä. Tämä johti laajamittaiseen salametsästykseen 1970- ja 1980-luvuilla.

Nykyään mustasarvikuonot ovat hallituksen ja kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen tiukassa suojelussa. Mustasarvikuonon suojeluohjelman ansiosta niiden kanta on kasvanut 161 yksilöstä vuonna 2019 253 yksilöön joulukuussa 2023.

Mustasarvikuonot syövät pensaiden oksia ja lehtiä. Ne elävät yleensä kuivissa maisemissa. Silti ne käyvät juomapaikoilla päivittäin ja viettävät tunteja mudassa rannan lähellä. Ne ovat hyvin reviiritietoisia ja pysyvät samalla alueella myös kuivuuden aikana. Toisin kuin valkosarvikuonot, mustasarvikuonot elävät yksin. Jos näet parin, kyse on lähes varmasti emosta ja vasasta.

Muut nisäkkäät

Gepardi

Gepardit tunnetaan kyvystään saavuttaa lyhyillä matkoilla (300–500 m) 100–120 km/h:n nopeus. Kevyt ruumiinpaino (40–65 kg), solakka rakenne ja joustava selkäranka auttavat niitä tekemään jyrkkiä käännöksiä nopeita sorkkaeläimiä jahdatessaan. Tyypillistä saalista ovat Thomsonin ja Grantin gasellit sekä nuoret gnut ja seeprat.

Tuoreiden arvioiden mukaan Tansaniassa elää 1 500–2 000 gepardia. Kanta on yksi maailman suurimmista maakohtaisista kannoista. Vaikka gepardeja pidetään yleensä yksineläjinä, luonnossa havaitaan toisinaan pieniä ryhmiä.

Täplähyeena

Täplähyeena on hyeenoista suurin ja runsaslukuisin. Yleisestä harhakäsityksestä huolimatta hyeenat eivät ole pelkkiä raadonsyöjiä: tutkimusten mukaan ne metsästävät usein yksin tai ryhmissä ja kilpailevat onnistuneesti leijonien kanssa saaliista. Täplähyeenoilla on matriarkaalinen sosiaalinen rakenne. Ne elävät klaaneissa, joita johtavat hallitsevat naaraat, usein uroksia suuremmat ja aggressiivisemmat.

Täplähyeenoja esiintyy laajalti Tansanian suurissa puistoissa. Kanta on vakaa, joten lajista ei ole tehty maassa yksityiskohtaista laskentaa. Täplähyeena kuuluu myös Serengetin eläimistöön. Serengetin ekosysteemissä karkea arvio on 7 000–8 000 yksilöä.

Afrikanvillikoira

Ne ovat petoeläimistä sosiaalisesti järjestäytyneimpiä. Laumoissa on yleensä 6–20 yksilöä, jokaisella oma pilkullinen turkkinsa. Tavallisesti vain johtava pari lisääntyy. Muu lauma auttaa pentujen hoitamisessa. Metsästyksen onnistumisprosentti on poikkeuksellisen korkea (70–80 %), sillä ne ajavat saalista takaa yhdessä ja käyttävät järjestelmällisiä liikkeitä.

Nykyään afrikanvillikoira kuuluu Tansanian uhanalaisten eläinten listalle. Syynä ovat ennen kaikkea elinympäristöjen tuhoutuminen sekä taudit, kuten raivotauti ja penikkatauti, joita kulkukoirat levittävät. Aiemmin laji oli laajalle levinnyt koko mantereella, mutta nykyään sitä tavataan vain Itä- ja Etelä-Afrikan syrjäisillä alueilla. Kannaksi arvioidaan vain muutamia tuhansia yksilöitä. Mkomazin kansallispuistossa, lähellä Moshia, on käynnissä suojeluohjelma kannan elvyttämiseksi.

Kirahvi

Se on korkein maaeläin. Aikuiset kirahviurokset kasvavat 5,5–6 m korkeiksi ja painavat 800–1 200 kg. Tansaniassa elää masaikirahvi, jonka tunnistaa epäsäännöllisistä, sahalaitaisista laikuista. Kuviointi eroaa muiden alalajien tasaisemmista kuvioista. Kirahvit syövät pääasiassa akaasian ja muiden puiden lehtiä; ne riipivät lehdet 45 cm pitkällä kielellään.

Masaikirahvi kuvattiin Tanganjikan lipussa (maan nimi ennen itsenäistymistä), ja nykyään se on Tansanian kansallinen symboli, jota hallitus suojelee. Tätä Tansanian eläinlajia uhkaavat kuitenkin salametsästys ja elinympäristöjen häviäminen, minkä vuoksi se on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan kirahvikanta on pienentynyt 70 000 yksilöstä 35 000 yksilöön viimeisten 3 vuosikymmenen aikana.

Seepra

Seeproja esiintyy laajalti Tansanian savanneilla. Jokaisella seepralla on yksilöllinen raitakuvio, vaikka erot voivat näyttää ihmissilmälle lähes huomaamattomilta. Raitojen uskotaan suojaavan purevilta hyönteisiltä ja hämäävän petoja. Kun lauma juoksee, raitojen välke sekoittaa leijonien, hyeenoiden ja villikoirien hahmotusta.

Tansaniassa tasankoseeprojen suuret kannat muodostavat yhdessä muiden antilooppien ja gasellien kanssa suuren gnuvaelluksen ytimen. UNESCOn mukaan Serengeti–Masai Maran ekosysteemissä elää ympäri vuoden jopa 300 000 vaeltavaa seepraa.

Gnu

Suuren gnuvaelluksen ytimessä on noin 2 miljoonaa yksilöä. Lajilla on keskeinen rooli ekosysteemissä. Sen lanta lannoittaa maaperää, ja gnut ovat tärkeä ravinnonlähde Tansanian pedoille ja raadonsyöjille. Ne laiduntavat yleensä jopa 500 yksilön laumoissa.

Tansaniassa on yli 35 antilooppi- ja lähilajia. Afrikan yleisimpiin eläimiin kuuluvat sirot impalat, jotka muodostavat suuria laumoja. Thomsonin ja Grantin gasellit ovat gepardien suosimaa saalista runsauden ja pienen koon vuoksi. Muita lajeja ovat vesipukit, keihäsantiloopit (oryxit), pensasantiloopit, kudut ja topit. Kaikki ylläpitävät ravintoketjua tarjoamalla ravintoa pedoille.

Virtahepo

Se on suuri kasvinsyöjä, joka painaa 1 500–3 000 kg. Valtavasta koostaan huolimatta virtahepo voi saavuttaa lyhyillä matkoilla 30 km/h:n nopeuden. Se puolustaa reviiriään aggressiivisesti, mikä tekee siitä yhden Afrikan vaarallisimmista suurista eläimistä.

Maailman virtahepokannaksi arvioidaan 125 000–148 000 yksilöä. Se on noussut vuoden 2017 arviosta 115 000–130 000. Hitaasta kasvusta huolimatta virtahepo on edelleen vaarantunut laji. Tansaniassa elää yksi suurimmista virtahepokeskittymistä, noin 20 000 yksilöä.

Muita Tansanian eläimiä

Tansanian eläimistö on kiehtova, ja siihen kuuluu myös pahkasika. Se on villisika, jonka tunnistaa kasvojen pahkamaisista ulokkeista ja kaartuvista syöksyhampaista. Tansanian safarilla pahkasiat kiinnittävät usein lasten huomion, sillä ne tunnetaan Leijonakuninkaan Pumbana.

Muista nisäkkäistä paviaanit elävät suurissa laumoissa ja voivat olla sinnikkäitä etsiessään ruokaa matkailijoiden leiripaikkojen läheltä. Kolobusapinat ja vervettiapinat liikkuvat metsien latvustoissa. Yöeläimet, kuten galagot, tunnetaan kovista ja läpitunkevista iltahuudoistaan.

Tansanian linnut

Kotoperäiset lajit

Tansaniassa elää kotoperäisiä lintulajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Näihin kuuluvat Kilimanjaronrilli, harmaarintafrankoliini, tansanianpunanokkatoko, valkopyrstökerttunen, tanganyikanaamiokutoja, naamiokaijanen ja pitkänokkakerttunen.

Koska harvinaisten lajien sukupuuttoriski on suuri, tutkijat eri puolilla maailmaa kiinnittävät erityistä huomiota niiden suojeluun, eikä Tansania ole poikkeus. Yksi tähän työhön keskittyvistä järjestöistä on Nature Tanzania, joka seuraa kantoja ja suojelee kotoperäisiä lintuja erilaisilta uhilta. Altezza Travel osallistuu aktiivisesti näihin suojelutoimiin.

Flamingot

Tansaniassa elää 2 flamingolajia: flamingo ja pikkuflamingo. Nämä linnut syövät mikro-organismeja ja leviä suodattamalla vettä nokkansa läpi. Ravinto antaa höyhenille vaaleanpunaisen sävyn. Ne elävät tavallisesti emäksisillä tai makean veden järvillä, joille ne kokoontuvat tuhansien yksilöiden yhdyskunniksi.

Strutsi

Tämä Tansanian lintulaji on maailman suurin. Se kasvaa jopa 2,7 m korkeaksi ja painaa 100–150 kg. Vaikka strutsit eivät lennä, ne ovat erinomaisia juoksijoita ja saavuttavat 60–70 km/h:n nopeuden. Uroksilla on musta höyhenpeite ja valkoiset siivenkärjet, kun taas naaraat ovat harmahtavia ja hillitymmän värisiä. Soidinaikana urokset esittävät monivaiheisia soidintansseja. Ne laskevat ja nostavat siipiään houkutellakseen naaraita.

Sihteerilintu

Sihteerilintu on suuri petolintu. Useimmista päiväpetolinnuista poiketen se mieluummin ajaa saalista takaa ja tappaa sen maassa. Sillä on pitkät jalat ja erottuva höyhentöyhtö takaraivossa. Ravintoon kuuluu käärmeitä, liskoja, jyrsijöitä ja jopa pieniä lintuja. Sihteerilinnut iskevät saalista nopeasti ja tarkasti voimakkailla jaloillaan.

Muista petolinnuista Tansaniassa tavataan kotkia, jalohaukkoja, haarahaukkoja, haukkoja ja korppikotkia. Ne kaikki ovat ekosysteemissä tärkeitä raadonsyöjinä, eläinten jäännösten hävittäjinä sekä jyrsijä- ja matelijakantojen säätelijöinä.

Kaiken kaikkiaan Tansania on ornitologeille poikkeuksellisen rikas maa, jossa on yli 1 100 lintulajia. Jo mainittujen lajien lisäksi matkalla voi nähdä medestäjiä (Afrikan kolibreiksi kutsuttuja lintuja), kutojia, kottaraisia, turakoja, helmikanoja ja monia muita.

Tansanian matelijat

Niilinkrokotiili

Niilinkrokotiili on yksi Afrikan suurimmista makean veden pedoista. Se voi kasvaa 5–5,5 m pitkäksi. Se syö pääasiassa kaloja ja nisäkkäitä, jotka tulevat veden ääreen juomaan. Suuren vaelluksen aikana krokotiilit väijyvät gnuita ja seeproja, kun ne ylittävät jokia.

Käärmeet

Tansaniassa elää yli 100 käärmelajia. Vaarallisimpiin kuuluvat mustamamba, sylkijäkobra, gaboninkyy ja puffikyy. Useimmat käärmeet välttelevät ihmisiä. Siksi niiden näkeminen Tansanian villieläinsafareilla on harvinaista onnea. Lisäksi Tansaniassa elää afrikanpythoneita. Ne eivät ole myrkyllisiä, mutta pystyvät kuristamaan antilooppeja tai nuoria pahkasikoja.

Liskot ja kameleontit

Tansanian matelijalajisto on hyvin monimuotoinen, ja kameleontit ovat erityisen runsaslajisia. Tarttumahäntä ja pitkä kieli, joka voi ulottua lähes 2 kertaa ruumiin pituuteen, tekevät niistä tehokkaita hyönteisten saalistajia. Osa kameleonteista vaihtaa väriä nopeasti, sopeutuu ympäristöönsä tai ilmaisee tunteita, kuten pelkoa tai aggressiota.

Vuonna 2024 Altezza Travelin tiimi löysi Kilimanjaron-nousulla kameleontin lähes 4 000 m:n korkeudesta. Löytö oli harvinainen näin korkealla.

Tansanian meriluonto

Sansibarin saaristoa ympäröivät Intian valtameren lämpimät vedet tarjoavat ihanteellisen elinympäristön koralliriutoille. Niillä elää trooppisia kaloja, kuten keisarikaloja, perhokaloja ja vuokkokaloja, sekä merikilpikonnia, rauskuja ja pieniä haita. Sansibarin, Pemban ja Mafian rannikot ovat suosittuja kohteita sukeltajille ja snorklaajille.

Tansanian meriluonto ulottuu kuitenkin paljon värikkäitä koralliriuttojen kaloja pidemmälle. Alueella elää useita delfiinilajeja, kuten pullokuonodelfiinejä ja pitkänokkaisia kehrääjädelfiinejä. Siellä tavataan myös vaikuttavia paholaisrauskuja ja valashaita. Lisäksi ryhävalaat ja kaskelotit vaeltavat rannikon suuntaisesti, mikä lisää meriekosysteemin rikkautta.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita