Kondoan kalliotaidekohteet (Irangin kalliomaalaukset)

Kaukaisessa menneisyydessä muinaiset taiteilijat maalasivat kallioihin kutsuakseen henkien apua – haavoittuneen heimolaisen parantamiseen tai onnistuneeseen metsästykseen. Nykyään hyvin säilyneet kalliomaalaukset luonnon omissa "gallerioissa" avaavat näkymiä ihmisten elämään vuosisatojen ja jopa vuosituhansien takaa.  Yksi tällainen kiehtova esimerkki muinaisesta taiteesta löytyy aivan Tansanian sydämestä.

Afrikan kalliotaide

Afrikassa on lukuisia merkittäviä kalliotaidekohteita. Vain noin tusina niistä on kuitenkin kulttuuriselta ja arkeologiselta merkitykseltään poikkeuksellisen tärkeitä. Suurin osa näistä hyvin säilyneistä ja ilmaisultaan vaikuttavista kohteista sijaitsee Saharan autiomaassa sekä mantereen etelä- ja itäosissa, kallioisten vuorten tai kuivien hiekkamaiden hallitsemilla alueilla. Ne kertovat ilmastosta, joka ei ole liian kostea.

Itä-Afrikassa tällaisia kohteita on 2 Ison hautavajoaman lähellä: Kondoa Tansaniassa ja Chongoni Malawissa. Molemmat kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Kondoa sijaitsee samannimisellä alueella Kolon kylän lähellä maan keskiosassa, jossa myös Tansanian pääkaupunki Dodoma sijaitsee. Paikka löytyy noin puolivälistä Arushan ja Dodoman välillä A104-valtatien varrelta.

Kun poikkeat tieltä ja nouset kalliojyrkänteille, edessä ovat luonnon muovaamat kiviset "parvekkeet" ja niiden yli kaartuvat seinämät, joille kuuluisat muinaiset piirrokset ovat säilyneet. Tyypillistä kalliotaidetta ovat hienoviivaiset punamullalla tehdyt kuvat ihmisistä ja erilaisista eläimistä juoksemassa, metsästämässä tai tekemässä muita askareita. Rohkeimpien arvioiden mukaan osa piirroksista voi olla yli 20 000 vuotta vanhoja.

Ghanassa syntynyt Kofi Annan, Yhdistyneiden kansakuntien arvostettu 7. pääsihteeri, sanoi afrikkalaisen kalliotaiteen olevan yksi ihmisen ajattelun vanhimmista muistomerkeistä maan päällä. Tällainen esihistoriallinen taide säilyttää tarinoita, jotka ovat versoneet ihmisen mielikuvituksen alkuhetkistä. Näissä huomattavissa muinaisissa kalliotaidekohteissa matkustaja pääsee kurkistamaan varhaiseen maailmaan.

Mitä Kondoan piirroksissa kuvataan?

Maasai-jyrkänne on yksi Tansanian paikoista, joissa on säilynyt hienoja esimerkkejä muinaisesta kalliotaiteesta. Aivan sen vieressä avautuu laaja laakso, jonka hedelmällisten maiden halki maasai-paimentolaisten soturikansat ajoivat karjaansa. Maasain lisäksi näillä anteliailla seuduilla eli myös muita kansoja. Muinaiset taiteilijat kuvasivat arkista elämäänsä kallioseinämille. Piirroksissa näkyy metsästyskohtauksia, sadetta kutsuvia rituaaleja, savannilla rauhassa laiduntavia eläimiä ja paljon muuta. Piirroksia on kiehtovaa katsella, ja niiden lähes maaginen kuvakieli vie mielikuvituksen helposti mukanaan näiden muinaisten teosten äärellä.  Outojen olentojen siluetit on piirretty kuin harjaantumattomalla lapsen kädellä, mutta niistä tunnistaa nopeasti tuttuja eläimiä: kirahveja, antilooppeja sekä harvemmin elefantteja ja virtahepoja. Kun luonnoksiin ilmestyy enemmän ihmishahmoja, yksityiskohtien ja tapahtumien hahmottaminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa.

Yllä olevassa piirroksessa 3 ihmistä pitelee pitkää, keppiä muistuttavaa esinettä. Mutta mitä se on? Heillä on myös valtavat esineet päänsä päällä. Ehkä kyläläiset kantavat punottuja koreja, kuten maaseudulla tehdään edelleen ja mitä näkee vielä nykyään kaupungeissakin? Ilman erityistietoa on joskus mahdotonta edes arvata, mitä kuvien ihmiset tekevät. Mitä he pitelevät käsissään? Mitä he ovat tekemässä? Miksi monilla on suhteettoman suuret päät? Ovatko ne hiustuppoja, vai tarkoittivatko taiteilijat jotakin muuta ja kätkivätkö viestit yliluonnollisen merkityksen?

Piirrosten merkitysten tulkitseminen on vaikeaa, mutta monet niistä ovat asiantuntijoille ymmärrettäviä ja niille löytyy looginen selitys. Esimerkiksi 7 pitkää, erillään seisovaa hahmoa, joilla on käsissään pitkät kepit, ovat naisia jauhamiseen käytettävien survinten kanssa. Tällaisia puisia mortteleita ja survimia on esillä läheisessä museossa, jossa on säilytetty myös monia muita epätavallisia esineitä. Toinen hyvin kiinnostava ja kuuluisa maalaus, nimeltään "Ryöstö", esittää keskellä naista. Hänen kummallakin puolellaan on 2 miestä, jotka raahaavat häntä käsivarsista, 2 vasemmalla ja 2 oikealla. Oikealla olevilla on naamiot. Heidän uskotaan olevan toisen heimon miehiä, jotka ovat tulleet sieppaamaan tytön. Vasemmalla olevat 2 miestä yrittävät estää häntä joutumasta viedyksi.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki muinaisten taiteilijoiden kuvien tulkinnat ovat vain tulkintoja. Mikään ei takaa, että elefantin vieressä seisova kepillinen mies on metsästämässä. On täysin mahdollista, että hän on vuorovaikutuksessa eläimen kanssa jollakin muulla, rauhanomaisella tavalla. Myös laajalti tunnettu ryöstökohtaus voi olla tanssi tai jonkinlainen rituaali. Maalausten tarkka tulkinta kuuluu tutkijoille, jotka tuntevat näillä seuduilla kerran eläneiden kansojen elämän ja uskomukset. Varmasti tiedetään vain vähän: emme pysty määrittämään kalliopiirrosten tarkkaa syntyajankohtaa, taiteilijoiden heimojen nimiä emmekä heidän kuvaamiaan rituaaleja. Onkin hyvä hetki kysyä, mitä Kondoan piirroksista todella tiedämme. Täsmällisten tietojen puutteesta huolimatta voimme silti arvostaa näiden vuosituhansien läpi säilyneiden kalliopiirrosten pelkistettyä kauneutta ja kiehtovaa vetovoimaa.

Arvoituksia ja alkuperäteorioita

Tällä hetkellä uskottavimmalta arviolta näyttää, että vanhimmat piirrokset ovat 5 000 – 7 000 vuotta vanhoja. Ainakin paikallinen museo esittää näin niiden iästä ja viittaa yleisesti hyväksyttyyn 6 000 vuoden arvioon. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco muotoilee asian varovaisemmin: kuvat ovat vähintään 2 000 vuotta vanhoja. On kuitenkin myös yksittäisiä tutkijoita, joiden mukaan piirrokset ovat selvästi vanhempia.

Piirrosten tarkkaa ikää on mahdotonta määrittää. Kondoasta on kuitenkin löydetty useita muinaisia asuinpaikkoja. Arkeologit ovat löytäneet niistä erilaisia esineitä, kuten helmiä, kivestä tehtyjä esineitä ja keramiikkaa. Radiohiiliajoitus antaa iäksi kymmeniä tuhansia vuosia. Vaikka piirrokset eivät välttämättä liity esiin kaivettuihin esineisiin, on selvää, että näillä alueilla on asuttu mittaamattoman pitkään.

Toinen kiinnostava seikka Kondoan kalliotaiteessa on se, että uusia piirroksia tehtiin vielä aivan viime aikoihin asti. On kirjattu, että Sandawe-kansan edustajat lisäsivät kallioihin uusia kuvia 1970-luvulla. He tekivät sen rituaalisista syistä: ennen metsästystä kuvattiin eläin, joka aiottiin tappaa, kutsuttiin sadetta tai parantumista tai vedottiin klaanin henkeen, joka liitettiin tiettyyn alueen kukkulaan. Tutkijat ovat panneet merkille alueen kuvallisten perinteiden poikkeuksellisen elinvoiman ja jatkuvuuden.

Joka tapauksessa on vaikuttavaa, että monet kuvat ovat säilyneet hyvin, vaikka ne sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla eivätkä luolissa. Kalliotaiteen tärkeimmät säästä johtuvat viholliset ovat aurinko, tuuli ja sade. Kalliot ovat kuitenkin sijaintinsa ansiosta hyvin suojassa rapautumiselta: kaikki kiviset "parvekkeet" ovat poispäin alueen vallitsevista tuulista. Puut suojaavat kallioita sateelta ja auringonvalolta. Ne myös pidättävät pohjavettä eivätkä päästä sitä valumaan jyrkkiä kivirinteitä alas. Nämä kalliot ovat kestäneet ankarat luonnonvoimat tuhansien vuosien ajan, ja monet niistä ovat säilyneet huomattavan hyvässä kunnossa.

Jäljellä on vain yksi, aktiivisin vastustaja: ihminen. Ihmiset kaatavat puita, jolloin kalliomaalaukset jäävät suojaamatta. Kalliomaalausten lähellä tiedetään louhitun laittomasti graniittilastuja, ja kallioiden alle on jopa kaivettu kuoppia saksalaisten haudatusta kullasta liikkuneiden huhujen takia. Myös ilkivalta on vaarallista: muinaisia maalauksia muutetaan tai pyyhitään pois. Tätä tekevät jotkut matkailijat tai jopa paikalliset, jotka pitävät yhä rituaaleja piirrosten lähellä. On ollut tapauksia, joissa piirrosten päälle on kaadettu olutta ja eläinrasvaa sateen kutsumiseen tarkoitetussa rituaalissa. Toisaalta on kiinnostavaa, että kuvia käytetään edelleen rituaaleissa samaan tapaan kuin vuosisatoja sitten. Se kertoo paikallisen perinnekulttuurin poikkeuksellisesta pitkäikäisyydestä.

Keitä taiteilijat olivat?

Kuka jätti nämä kuvat kallioihin? Tähän kysymykseen ei ole varmaa vastausta. Yleisin näkemys on, että taiteilijat olivat nykyisten Dodoman alueella elävien Sandawe-ihmisten esi-isiä. Piirroksista käy ilmi, etteivät tekijät olleet vain varhaisempia metsästäjä-keräilijöitä, vaan myös paimentolaisia, jotka ottivat nämä maat myöhemmin käyttöön. Heidän kulttuuriperinteidensä välillä on selvästi havaittava ero: vanhemmat piirrokset tehtiin punaisella ja kellertävällä okralla, kun taas uudemmat tehtiin enimmäkseen valkoisella kaoliinipohjaisella maalilla ja joskus mustalla maalilla. Vanhoille punaisille piirroksille ovat tyypillisiä ihmisten ja eläinten kuvat. Valkoiset piirrokset vaikuttavat mielikuvituksellisemmilta, ja niissä näkyy usein erilaisia geometrisia kuvioita.

Jos yritämme puhua kalliotaidetta tehneistä kansoista tarkemmin, kyse olivat todennäköisesti batwat, jotka ovat lähes kadonneet Tansaniasta, sekä Sandawe- ja Hadza-kansojen esi-isät, jotka elivät perinteisesti tällä alueella. Vielä hiljattain heidät luokiteltiin varmana pidettyyn erilliseen khoisan-ryhmään, mutta uusin geenitutkimus on kyseenalaistanut tämän teorian. Sandawe- ja hadza-kielten samankaltaisuus khoisan-kielten kanssa viittaa kuitenkin siihen, että näillä keskisen Tansanian asukkailla on sukulaisuussuhde Etelä-Afrikan khoisaneihin.

Olisi kiinnostavaa jäljittää yhteyksiä ja etsiä yhtäläisyyksiä tai eroja tekniikoissa ja rituaaleissa keskisen Tansanian Kondoan kalliotaiteen sekä Zimbabwesta, Namibiasta, Botswanasta, Eswatinista ja Etelä-Afrikasta löydettyjen piirrosten välillä, alueilla, joilla khoisan-kansat elivät eristyksissä. Yksi haasteista on kuitenkin se, ettei edes Tansaniassa ole tutkittu kaikkia piirroksia sisältäviä kalliosuojia. Monia löydettyjä kohteita ei myöskään ole vielä dokumentoitu riittävän hyvin. Emme edes tiedä tarkasti, kuinka monta yksittäistä piirroskohdetta on olemassa. Eri arvioiden mukaan niitä on 150 – 450, mahdollisesti enemmänkin. Vain muutamiin niistä pääsee vierailijana. Löydettyjä piirroksia on yhteensä noin 1 500.

Kofi Annanin mukaan kalliotaiteen suurin uhka on ehkä välinpitämättömyys. Kun viranomaisten kiinnostus puuttuu ja kulttuuriperintökohteiden tutkimiseen ja suojelemiseen ei ole riittävästi varoja, ne jäävät haavoittuviksi. Paleontologi Mary Leakeyn 1950-luvulla aloittamaa piirrosten tutkimusta on jatkettava. Tansanian kalliotaide odottaa yhä tutkijoitaan. Jo mainitut paikat, kuten Kolo 1 rakennettuine kulkureitteineen, odottavat matkailijoita, jotka auttavat lisäämään kohteiden tunnettuutta ja rahoitusta. Näissä muinaisissa kohteissa pääsee katsomaan kauas ajassa taaksepäin osana Afrikan safaria ja näkemään ihmisen taiteen ja kulttuurin varhaisimpia säilyneitä esimerkkejä.

Miten Kondoan kalliotaiteen voi nähdä?

Kolo, jossa sijaitsee 3 suosituinta kalliotaidekohdetta ja pieni museo, sopii erilliseksi vierailuksi tai yhdistettäväksi kansallispuistokäynteihin, esimerkiksi Tarangiren kansallispuistoon ja Manyaran kansallispuistoon. Myös Arushan kansallispuisto on suhteellisen lähellä.

Kondoaan ajaa Arushasta autolla 3,5 tunnissa. Itse kierros kestää noin 1,5 tuntia. Piirroksille noustaan portaita pitkin, mutta nousu ei ole kovin korkea.

Jos olet kiinnostunut vierailemaan Tansanian tunnetuilla kalliotaidekohteilla, kirjoita asiantuntijallemme. Altezza Travel lisää retken mielellään safari-ohjelmaasi.

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita