Missä Mufasa: Leijonakuningas kuvattiin? Elokuvan todelliset Tansanian maisemat

Elokuva Mufasa: Leijonakuningas on tietokoneanimoitu esiosa klassiselle Leijonakuningas-elokuvalle. Se kertoo Mufasan ja hänen velipuolensa Scarin tarinan. Tässä Leijonakuningas-tarinan uudessa seikkailuelokuvassa seurataan heidän matkaansa Afrikan erilaisissa maisemissa aina Jylhäkalliolle asti.

Merkittävä osa tarinasta sijoittuu Tansaniaan. Katsotaan, mitkä todelliset paikat näkyvät Mufasa: Leijonakuningas -elokuvassa.

Juonipaljastus: Jos et ole vielä nähnyt elokuvaa, suosittelemme palaamaan artikkeliin myöhemmin.

Namibiasta Tansaniaan

Tarina alkaa Namibiassa, Kaokolandin syrjäisellä ja kuivalla alueella. Harvaan asuttua seutua leimaavat niukka vesi ja karu maasto. Jopa elefantit ovat sopeuttaneet käyttäytymistään hauraan ekosysteemin säästämiseksi ja kaatavat puita vain harvoin, jotta niukka kasvillisuus säilyy. Nämä sitkeät elefantit, jotka selviävät jopa 4 päivää ilman vettä, ovat tärkeässä osassa elokuvan juonessa.

Seikkailu alkaa, kun nuori leijonanpentu Mufasa kulkee vanhempiensa rinnalla kuivuneessa joenuomassa. Yhtäkkiä voimakas tulva vyöryy uomaan, kaataa elefantin ja murtaa kivien ja puiden muodostaman padon. Veden voima uurtuu joenuomaan uudeksi väyläksi ja vie Mufasan kauas vanhemmistaan. Tästä alkaa hänen poikkeuksellinen matkansa.

Okavangon suistossa nuori Mufasa kohtaa toisen leijonanpennun, Takan, josta myöhemmin tulee hänen velipuolensa ja lopulta kilpailijansa Scar. Tässä vaiheessa kaksikon välille syntyy kuitenkin vahva ystävyys. He kasvavat yhdessä Botswanan savanneilla vanhempien leijonien ohjauksessa, kunnes vaeltavien valkoisten leijonienValkoiset leijonat ovat harvinainen Etelä-Afrikasta kotoisin oleva populaatio, joka tunnetaan vaaleasta turkistaan. Ne eivät ole albiinoja, vaan niiden ulkonäkö johtuu leukismista – geneettisestä mutaatiosta, joka vähentää turkin pigmenttiä. 1990-luvun alkuun mennessä valkoiset leijonat olivat kadonneet luonnosta pitkälti ihmisten kiinnostuksen takia: niitä salametsästettiin ja pyydystettiin eläintarhoihin ja sirkuksiin eri puolille maailmaa. Valkoisten leijonien palauttaminen luonnolliseen elinympäristöönsä alkoi Etelä-Afrikassa 2000-luvun alussa. hyökkäys rikkoo rauhallisen elämän. Mufasa joutuu jälleen pakenemaan, tällä kertaa Takan kanssa.

Takaa-ajo vie leijonat mahtaville Victorian putouksille, jotka sijaitsevat Zimbabwen ja Sambian rajalla. Nuori Mufasa päätyy jälleen veden varaan. Takaa-ajajat eivät hellitä, ja kahden leijonan on jatkettava pakoaan. Jossain Sambiassa Mufasa ja Taka tapaavat nuoren naarasleijonan Sarabin, joka on myös pakenemassa valkoisia leijonia. Sarabin mukana kulkee Zazu, sarvinokka, joka toimii hänen tähystäjänään ja uskollisena kumppaninaan.

Matkan varrella leijonat ja sarvinokka kohtaavat mandrillinMandrillit ovat kotoisin Keski-Afrikan länsiosista, läheltä Atlantin rannikkoa. Niiden luonnollisen elinalueen ja paikan, jossa Mufasa kohtaa Rafikin, välissä on valtava alue, johon kuuluu myös laaja Kongon demokraattinen tasavalta. nimeltä Rafiki. Mutta mitä tämä kädellinen tekee näin kaukana omalta elinalueeltaan? Rafiki on karkotettu laumastaan šamanismin harjoittamisen ja levottomuutta herättävän ennustuskykynsä vuoksi. Nyt hän vaeltaa halki Afrikan etsien omaa tarkoitustaan. Lopulta seurue päätyy Tansaniaan.

Tansaniassa

Ensimmäinen elokuvassa nähtävä tansanialainen kohde on Isimilan kanjoni, joka tunnetaan ikivanhoista hiekkakivipylväistään. Elokuvan taiteilijat korostivat alueen vaikuttavaa, lähes epätodellista maisemaa entisestään.

Isimila – hiekkakivipylväitä kuivuneen järven pohjalla

Etelä-Tansanian Iringan alueella sijaitsee laaja laakso, jota halkoo kanjoni. Se on jäänne muinaisesta, sittemmin kuivuneesta järvestä, johon joet aikoinaan laskivat. Noin 300 000 vuotta sitten vesi vetäytyi, ja paikalle alkoi vähitellen muodostua syvä rotko. Rotkon pohjalla kohoaa poikkeuksellisia hiekkakivimuodostumia – kiviä, jotka koostuvat tiiviiksi pakkautuneista kvartsin ja muiden mineraalien jyvistä. Tuhansien vuosien aikana tuuli on muovannut ne näyttäviksi pylväsmäisiksi muodostelmiksi, joista osa kohoaa jopa 30 metriin.

Elokuvassa Mufasa ja hänen kumppaninsa tutkivat muinaista Isimilan kanjonia. Kanjoni näyttää kuitenkin suuremmalta kuin todellisuudessa, ja hiekkakivipylväät kohoavat korkeammalle. Kyse on taiteellisesta ratkaisusta, joka vahvistaa elokuvallista vaikutelmaa. Tarinassa kanjonista tulee dramaattisen kohtauksen näyttämö. Päähenkilöt pakenevat vihollisiaan ja hakevat apua vaeltavalta elefanttilaumalta. Paniikki leviää elefanttien keskuudessa, ja syntyy sekasorto. Hiekkakivipylväät sortuvat, ja useat hahmot välttyvät täpärästi vahingoittumasta.

Todellisuudessa Isimilan laakso tunnetaan kanjonin lisäksi merkittävistä arkeologisista löydöistään. Kaivauksissa on paljastunut paleoliittisen kauden ihmisasutus, jossa muinaiset ihmiset hakivat suojaa paikallisista luolista kymmeniä tuhansia tai jopa satoja tuhansia vuosia sitten. Alueelta on löydetty runsaasti kivityökaluja, jotka tutkijat liittävät acheulin kulttuuriin. Ne avaavat näkymän alueen varhaiseen ihmiselämään.

Ol Doinyo Lengai -tulivuori

Leijonien, mandrillin ja sarvinokan matka jatkuu, ja pian kanjonilta lähdettyään he saapuvat Ol Doinyo Lengai -tulivuoren lähelle. Pohjois-Tansaniassa, Natronjärven lähellä sijaitseva aktiivinen tulivuori on tuhansien flamingojen elinalue, ja sillä on sekä luonnon että kulttuurin kannalta suuri merkitys. Vuori on suosittu vaelluskohde, ja se on syvästi osa maasaiden perinteitä: heidän uskomuksensa mukaan jumala Ngai asuu vuorella.

Kuten lavastussuunnittelija Mark Friedberg kertoo, tulivuorta ympäröivä karu maisema on Mufasan matkan autioin osa. Elokuvantekijät käyttivät tätä ympäristöä hahmojen tunteiden välittämiseen: heidän epätoivonsa ja uupumuksensa heijastuvat kuivassa, elottomassa maisemassa.

Todellisuudessa tulivuoren ympäristössä on monia kauniita paikkoja: Natronjärvi, vaikuttavia vesiputouksia ja perinteisiä maasaikyliä. Jos haluat tehdä retken Ol Doinyo Lengaille, järjestämme sen mielellämme.

Nyt palaamme nuoren Mufasan matkalle. Edessä on sen erikoisin osuus – kulku trooppisen Afrikan lumisissa maisemissa.

Kilimanjaro… vai Rwenzori?

Afrikan karttaa katsoessa on selvää, että elokuvan hahmot lähestyvät matkansa loppua. Alkuperäisestä Leijonakuningas-elokuvasta (1994) tiedämme, että heidän määränpäänsä on Jylhäkallio – kuvitteellinen paikka, jonka ajatellaan sijaitsevan Etelä-Keniassa, Amboselin kansallispuistossa tai sen lähistöllä Chyulu-kukkuloilla. Tansaniasta seurueen tarvitsisi vain kiertää Kilimanjaro päästäkseen tähän tunnettuun ympäristöön.

Tässä kohtaa maantiede tekee kuitenkin yllättävän käänteen. Elokuvantekijät halusivat sijoittaa hahmot lumisille ylängöille korkealle vuoristoon – mittakaavassa, jota Kilimanjaro yksin ei voinut tarjota. Jotta tämä onnistuisi, lavastussuunnittelija Mark Friedberg ja ohjaaja Barry Jenkins tekivät rohkean ratkaisun. He siirsivät Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla sijaitsevan pitkän Rwenzorin vuoriston Kilimanjaron paikalle. Näin Mufasa, Taka, heidän ystävänsä ja jopa takaa-ajajansa päätyivät korkeiden, lumisten huippujen keskelle.

Vuorten, lumen ja pakkasen jälkeen 5 matkaajaa saapuu lopulta Jylhäkallion määränpäähän. Se sijaitsee kuitenkin Tansanian rajojen ulkopuolella, emmekä halua paljastaa suurta loppukohtausta. Päätämme matkamme tähän ja kokoamme näin yhteen ne Tansanian maisemat, joilla oli oma osansa Mufasan nousussa Jylhämaan kuninkaaksi.

Jos Kilimanjaron todellinen huippu – Afrikan korkein kohta – kutsuu, lähde mukaan Kilimanjaron nousulle. Vyöryjä tai lumimyrskyjä ei ole luvassa, eikä polveen asti ulottuvaa lunta voi luvata. Sen sijaan edessä on oma vaelluksesi Afrikan katolla, ja järjestämme sen mielellämme.

Kerro kommenteissa, piditkö uudesta Leijonakuningas-elokuvasta ja odotatko sille jatko-osaa!

Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?

Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.

Lisää kiinnostavia artikkeleita