52 syytä 
Maksuton PDF 
Lähetä viesti WhatsAppissa 
Varaa maksuton puhelu 
Tietoa Tansaniasta Kahvi on maailman suosituin juoma veden jälkeen. Sitä juodaan erityisen paljon Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa. Mikään näistä alueista ei kuitenkaan ole kahvin alkuperäinen syntypaikka. Seuraavaksi käymme läpi kahvin historian ja katsomme, miten ja miksi tästä juomasta tuli suosikki niin monissa maailman kolkissa.
Tässä artikkelissa selviää:
- Milloin kahvimarjojen havaittiin ensimmäisen kerran olevan syötäviä?
- Missä kahvipuut alun perin kasvoivat?
- Kuka vei kahvin salaa viljeltäväksi ja myytäväksi ulkomaille?
- Milloin ensimmäiset modernit kahvihuoneet syntyivät?
- Mikä maa johtaa nykyisin maailman kahvintuotantoa?
- Onko kahvi hyväksi, ja kuinka paljon sitä voi juoda ilman haittaa?
Mistä sana "kahvi" on peräisin?
Sanojen tarkastelu kertoo usein myös asioiden ja ilmiöiden alkuperästä. Yleisimmän teorian mukaan sana "kahvi" kulkeutuu arabian kielen kautta muinaiseen Kaffan kuningaskuntaan, joka sijaitsi nykyisen Etiopian alueella 1300-luvulta 1800-luvulle.
3 asiaa tiedetään varmasti:
- Arabica-kahvipuun kotiseutu on nykyisessä Etiopiassa;
- arabit oppivat ensimmäisinä valmistamaan kahvijuomaa löydettyään kahvipuun marjat Etiopiasta;
- arabiankielinen sana kahville on
Kiinnostavaa on, että tämä arabiankielinen sana viittasi aluksi viinityyppiin ennen kuin sitä alettiin käyttää uudesta juomasta. Arabiasta sana levisi hieman muuttuneissa muodoissa kaikkiin niihin kieliin, joita maukkaasta ja virkistävästä arabijuomasta myöhemmin pitäneet kansat puhuivat.
Viinillä ja kahvilla on muutamia yhteisiä piirteitä, kuten tärkeä makuun liittyvä ominaisuus – hapokkuus – sekä piristävä vaikutus. Molemmat juomat ovat suosittuja kaikkialla maailmassa. Myös niiden maistamiseen liittyvä ammatillinen osaaminen muistuttaa toisiaan: sekä sommelierit että harjoittelevat vuosia oppiakseen erottamaan juomien hienoimmatkin vivahteet.
Kahvin historian alku: Afrikka ja arabit
Kahvi juomana tunnettiin jo ennen 1300-lukua. Ihmiskunnan uskotaan tunteneen sen yli 1 000 vuoden ajan. Koillis-Afrikan asukkaat nauttivat tätä maukasta juomaa pitkään. Ensimmäiset luotettavat merkinnät kahvin juomisesta nykyisessä muodossaan ovat 1400-luvun puolivälistä, nykyisen Jemenin alueelta. Sitä ennen lähteissä esiintyy vain hajanaisia mainintoja "bunchum"-nimisestä juomasta, joka näyttää valmistetun kokonaisista, paahtamattomista marjoista.
Kuka keksi kahvin ensimmäisenä?
Tunnettu legenda kertoo etiopialaisesta Kaldi-nimisestä paimenesta, joka eli 800-luvulla. Tarinan mukaan hänen vuohensa söivät puiden punaisia marjoja ja lehtiä ja valvoivat sen jälkeen koko yön. Paimen maistoi marjoja itse ja tunsi energiaryöpyn. Hän kertoi löydöstään paikallisen luostarin munkeille, jotka käyttivät kahvimarjoja ensimmäisinä pysyäkseen hereillä pitkien jumalanpalvelusten aikana.
Varhaisimmat maininnat kahvipuun marjoista tehdystä juomasta ajoittuvat noin vuoteen 600 jaa. Juomaa valmistettiin Kairossa ja Mekassa. Siihen viitataan antiikin kreikkalaisen runoilijan Homeroksen sekä persialaisten lääkärien Al-Razin ja Avicennan teksteissä. He kaikki kuvaavat juomaa keinona torjua uneliaisuutta.
Noin vuonna 1100 arabit keksivät jauhaa marjat ja keittää ne, jotta maku olisi täyteläisempi. Arabian niemimaalla kauppiaat alkoivat viljellä maahan tuotuja kahvipuita. Tapa ei aluksi levinnyt laajalle, mutta vuoteen 1200 mennessä kahvi oli saavuttanut nykyisen Turkin alueen. Siellä kahvia paahdettiin ja valmistettiin ensimmäisen kerran juotavaksi, ja sitä nautittiin poroineen. 1300-luvun puoliväliin mennessä käyttöön tulivat ensimmäiset kahvipannut – käsin tehdyt keraamiset kannut.
Kahvista tuli yhä suositumpaa arabikylissä ja -kaupungeissa. Ensimmäiset julkiset kahvihuoneet alkoivat nopeasti ilmestyä katukuvaan. Niissä ihmiset joivat nykykahvia muistuttavaa juomaa, keskustelivat, pelasivat lautapelejä, kuuntelivat musiikkia ja puhuivat politiikasta. Jossain vaiheessa arabialaisista kahvihuoneista tuli vapaan ajattelun keskuksia, joissa tyytymättömät persialaiset, syyrialaiset ja turkkilaiset joivat kahvia ja arvostelivat vallanpitäjiä. Tällöin kahvi kohtasi historiansa ensimmäisen vakavan uhan, eikä sen säilyminen ollut itsestään selvää. Viranomaiset sulkivat kahvihuoneita ja kielsivät itse kahvin. Juoman valmistus siirtyi koteihin, pois julkisuudesta. Tässäkin kahvin historia muistuttaa viiniä, joka kohtasi kieltoja ja jonka valmistus painui niiden vuoksi maan alle.
Kahvi selvisi kieltojen ajasta ja levisi entistä laajemmalle. Arabikauppiaat päättivät sen jälkeen paitsi kasvattaa kahvipuita myös myydä paahdettua kahvia muihin maihin. He salakuljettivat kahvikasveja Etiopiasta Jemeniin ja perustivat maailman ensimmäiset kahviplantaasit. Tämä tapahtui 1300–1400-luvuilla ja ennakoi kahvin saapumista Eurooppaan.
Milloin eurooppalaiset alkoivat juoda kahvia?
Jemeniläiset arabit toimivat ovelasti: vietyään kahvikasvin käytännössä Afrikasta he estivät kahvinsiementen ja taimien pääsyn Arabian ulkopuolelle. Myyntiin päätyi vain paahdettuja papuja. Vihreiden papujen myynti oli kielletty. Jemenistä kahvia myytiin eri puolille Lähi-itää, muun muassa Turkkiin, Persiaan ja Egyptiin sekä edelleen Pohjois-Afrikkaan.
1500-luvun lopulla Eurooppaan alkoi saapua yhä enemmän matkailijoiden kertomuksia maukkaasta arabijuomasta. Kiinnostus kahviin sai eurooppalaiset etsimään sitä käsiinsä. Lopulta vuonna 1580 ensimmäiset näytteet kahvipavuista saapuivat Eurooppaan. Italia oli ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa kahvia maistettiin. Sen jälkeen tapahtumat etenivät nopeasti.
Venetsialaiset kauppiaat ostivat kahvia satamassa ja myivät sitä huikeaan hintaan kaupungin varakkaimmille asukkaille. Tuolloin kahvi oli erittäin kallista ylellisyyttä. Italiassa kahvi kohtasi historiansa toisen kiellon: sitä kutsuttiin "paholaisen juomaksi" ja idästä tulleeksi vitsaukseksi. Paavi kuitenkin maistoi juomaa, piti siitä ja salli sen nauttimisen. Hollannin Itä-Intian kauppakomppania alkoi salakuljettaa kahvia Englantiin. Vuonna 1637 Englantiin avattiin ensimmäinen Lähi-idän ulkopuolinen kahvihuone. Hollannin kielen kautta sana "coffee" (koffie) levisi moniin maailman kieliin.
Euroopan ensimmäiset kahvihuoneet
1640-luvulla ensimmäiset kahvihuoneet ilmestyivät Manner-Eurooppaan. Aivan ensimmäinen avattiin Venetsiassa. Kahvi levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa: Itävaltaan, Ranskaan, Saksaan ja Alankomaihin. Kaupunkeihin avattiin kahvihuoneita yksi toisensa jälkeen, ja ne vetivät puoleensa esteettejä ja älymystöä. Monet yhä toimivat vanhat eurooppalaiset kahvihuoneet muistavat ylpeästi, että niissä kävivät Voltaire, George Sand, Benjamin Franklin, Thomas Jefferson, tuleva keisari Napoleon I Bonaparte, Johann Goethe, Felix Mendelssohn, Giacomo Casanova ja monet muut tunnetut henkilöt.
Opiskelijat kävivät kahvihuoneissa usein ja oppivat älyllisissä keskusteluissa toisinaan enemmän kuin yliopiston luennoilla. Euroopan ja myöhemmin Amerikan herrasmiesten kahvikerhoista ja liikemiesten tapaamisista kasvoi monia suuria organisaatioita, jotka vaikuttivat merkittävästi maailmanhistoriaan ja talouteen. Yksi esimerkki on -vakuutusmarkkina, joka perustettiin Lontoossa kahvihuoneessa käytyjen liiketapaamisten pohjalta. New Yorkissa kahvihuoneen 2. kerroksesta tuli paikka sille, minkä tunnemme nykyisin maailman suurimpana pörssinä, New York Stock Exchangena.
Kahvi Amerikassa ja muualla maailmassa
1660-luvun alussa hollantilaiset toivat ensimmäisen kahvin Pohjois-Amerikkaan, omaan siirtokuntaansa New Amsterdamiin. Kahvista tuli siellä nopeasti suosittua, ja muutamaa vuotta myöhemmin kaupunki siirtyi Englannin hallintaan ja sai nimekseen New York. Näin alkoi kahvin matka Amerikan halki. New Yorkin kahvihuoneista tuli myöhemmin tavernojen esikuvia.
Vuonna 1665 kahvi saapui Venäjän hoviin, mikä merkitsi sen tuloa maahan 1600-luvulla. Lääkäri määräsi kahvia Venäjän tsaari Aleksei Romanoville "hyväksi lääkkeeksi turvotusta, vilustumista ja päänsärkyä vastaan". Myöhemmin hänen poikansa, keisari Pietari Suuri, alkoi tavanomaisella tarmollaan edistää kahvinjuontikulttuuria Venäjällä ihastuttuaan kahviin Alankomaissa matkojensa aikana.
Miten hollantilaiset auttoivat kahvin leviämistä?
Merivaltana hollantilaiset edistivät kahvin leviämistä maailmalle. He hallitsivat Jaavan, Sumatran ja Ceylonin (Sri Lankan) saaria, joille perustettiin ensimmäiset kahviplantaasit Arabian niemimaan ulkopuolella. Aasian kaukaisella mantereella ensimmäiset kahvipuut kasvatettiin hollantilaisissa kasvihuoneissa Intian rannikolla. Hollantilaiset perustivat myös Etelä-Amerikan ensimmäisen plantaasin Surinameen. Alankomaiden pääkaupungista Amsterdamista tuli Euroopan kahvikaupan keskus.
Amsterdamin pormestari lahjoitti useita kahvipuita Ranskan kuninkaalle Ludvig XIV de Bourbonille. Kuningas piti kahvijuoman mausta niin paljon, että määräsi plantaasin perustettavaksi Ranskan Bourboninsaarelle. Siellä jalostettiin Bourbon-lajike, Typica-lajikkeen mutaatio, joka on nykyisin maailman laajimmalle levinnyt kahvilajike. Käytännössä kaikki muut Arabica-lajikkeet – joita on yli 500 – polveutuvat juuri tästä saarella 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä jalostetusta lajikkeesta. Kahvin tyypeistä ja lajikkeista kerromme tarkemmin maailman parasta kahvia käsittelevässä artikkelissa.
Hollantilaiset jatkoivat kahvin tuomista Etelä- ja Keski-Amerikkaan ja perustivat sinne plantaaseja. Viimeisenä vuorossa oli Brasilia. Nykyisin se on maailman tärkein kahvintoimittaja, selvästi kaikkia muita maita edellä. Brasilia toimittaa noin kolmanneksen kaikesta maailmanmarkkinoille päätyvästä kahvista. Samoihin aikoihin britit perustivat plantaaseja Jamaikan Blue Mountains -vuorille, joilla kasvatetaan nykyisin yhtä kalleimmista ja arvostetuimmista lajikkeista, Blue Mountainia.
Vuosina 1732–1734 tunnettu säveltäjä Johann Sebastian Bach sävelsi kuuluisan Kahvikantaattinsa sellaisen kahvihuoneen omistajan tilauksesta, jossa hän vietti paljon aikaa. Teos oli vastaus jälleen yhteen kieltoyritykseen, tällä kertaa Saksan viranomaisten pyrkimykseen kieltää kahvi erityisesti naisilta. Kantaatin aariassa todetaan: "Ah! Kuinka makealta kahvi maistuukaan! Suloisemmalta kuin tuhat suudelmaa, makeammalta kuin muskatelliviini!" Nykyisin tämä oodi kahville on yksi Bachin esitetyimmistä teoksista.
Bostonin teekutsut
Vuonna 1773 Amerikassa tapahtui niin sanottu Bostonin teekutsut – protesti Britannian hallituksen määräämää korkeaa teeveroa vastaan. Bostonin satamassa mielenosoittajat heittivät 3 lastatun laivan teelastin mereen. Britannian viranomaisten ankara reaktio lisäsi tyytymättömyyttä, mikä johti lopulta Amerikan vallankumoukseen. Kuten tiedämme, seurauksena olivat Yhdysvaltojen itsenäistyminen Brittiläisestä imperiumista, Yhdysvaltain perustuslain synty sekä demokraattisten instituutioiden muodostuminen 3 vallanhaaraan jaettuna. Tapahtumilla oli myös laajempia maailmanlaajuisia seurauksia, mutta tässä kiinnostaa kahvin historia. Bostonin teekutsujen seurauksena kahvi yleistyi Amerikassa, ja siitä julistettiin patrioottien juoma.
Missä maassa juodaan eniten kahvia maailmassa?
Nykyisin Yhdysvallat kuluttaa Brasilian ohella enemmän kahvia kuin mikään muu maa. Jos tarkastellaan kokonaismäärän sijaan kulutusta henkilöä kohti, kärjessä ovat suomalaiset: keskimäärin 12 kg kahvia vuodessa asukasta kohti.
1800-luvulla Afrikka "auttoi" Brasiliaa nousemaan suurimmaksi kahvintuottajaksi ja sai jälleen roolin tämän juoman historiassa. Vuosina 1822–1888 valtavia trooppisten metsien alueita raivattiin kahviplantaaseiksi. Kahvia alettiin viljellä ennen näkemättömässä mittakaavassa. Afrikasta tuodut orjat olivat tärkein työvoima metsien raivauksessa ja plantaaseilla. Brasilian ja myös Jaavan nopeasti kasvanut kahvintuotanto täytti markkinat kahvipavuilla ja laski aiemmin kalliina, vain varakkaille saatavilla olleena hyödykkeenä pidetyn kahvin hintaa. Tästä lähtien kahvia alettiin juoda myös köyhissä perheissä.
1800-luvun jälkipuoliskolla ruokakauppoihin alkoi ilmestyä pusseihin pakattua paahdettua kahvia. Kahvihuoneeseen ei enää tarvinnut mennä, kun teki mieli kupillinen kahvia – sen pystyi valmistamaan kotona. Kahvin suosiosta kertoo se, että kotikäyttöön tarkoitettuja höyrykahvinkeittimiä alkoi ilmestyä jo 1800-luvulla. Samoihin aikoihin kehitettiin myös ensimmäiset pressopannut kahvin valmistukseen, vaikka malli patentoitiin vasta vuonna 1929. Nykyisin rakkaus kahviin ja teknologian helppo saatavuus ovat johtaneet siihen, että monissa kodeissa ja toimistoissa on omat "minikahvilansa" – kahvikoneet.
1890-luvulla kahvi päätti maailmanympärimatkansa ja palasi alueelle, josta sen vuosisatoja kestänyt matka maapallon halki oli alkanut. Vuonna 1893 kahvipuita tuotiin Brasiliasta Keniaan, Etiopian rajanaapuriin, plantaasien perustamista varten. Samoina vuosina Saksan siirtomaahallinnon virkamiehet alkoivat tuoda kahvia . Näin kutsuttiin nykyisen Tansanian aluetta, Kenian eteläistä naapuria. Vuonna 1898 katoliset lähetyssaarnaajat toivat kahvin ensimmäisen kerran Kilimanjaron juurelle.
Me, matkanjärjestäjä Altezza Travel, elämme ja työskentelemme Tansaniassa Kilimanjaron juurella. Tunnemme tansanialaisen kahvin sekä tämän viljelykasvin paikallisen historian. Jos suunnittelet matkaa Tansaniaan, järjestämme mielellämme vierailun Kilimanjaron rinteiden parhaalle kahviplantaasille. Katsotaan kuitenkin ensin kahvin yli 100-vuotista historiaa tässä maassa. Koska täällä kasvatetaan korkealaatuisia papuja, maan kahvihistoria on hyvin kiinnostava.
Kahvin historia Tansaniassa
Kahvin virallinen historia Tansaniassa alkaa vuodesta 1898. Jo 1500-luvulla Haya-kansa, joka asui suuren Victoriajärven länsipuolella, viljeli kuitenkin Robusta-kahvia. Se saapui alueelle pohjoisesta, Etiopiasta. Hayat eivät valmistaneet tuttua kahvijuomaa vaan jotakin aivan omanlaistaan. He keittivät kokonaisia marjoja ja lisäsivät yrttejä. Sen jälkeen syntynyt keite haihdutettiin ja savustettiin seokseksi, jota voitiin pureskella. Näin sitä nautittiin. Seosta kutsuttiin nimellä amwani. Tätä kahvihedelmiin perustuvaa seosta käytettiin rituaaleissa, ja sitä saivat pureskella vain päälliköt seurueineen. Kasvatetut kahvipuut olivat yhteisön korkea-arvoisten jäsenten valvonnassa.
1800-luvun lopulla Arabica tuotiin Tanganjikaan. Ensimmäiset plantaasit syntyivät rannikolle Tangan lähelle ja Usambaravuorille. Rautateiden kehittyessä kahvi pääsi lähemmäs Kilimanjaroa. Vuonna 1911 annettiin jopa määräys istuttaa kahvitaimia jokaiseen alueeseen. Tästä hetkestä lähtien tanzanialainen – tai tarkemmin tanganjikalainen – kahvi alkoi päästä Eurooppaan ja tehdä Itä-Afrikkaa tunnetuksi kahvinviljelyyn sopivana alueena. Kaiken tämän järjesti Saksan keisarikunnan siirtomaahallinto.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tanganjika siirtyi Britannian hallintaan, joka jatkoi paikallisen kahviteollisuuden kehittämistä. Vuoteen 1925 mennessä britit olivat istuttaneet alueelle yli 10 miljoonaa kahvitaimea. Vuonna 1930 Britannian hallinto perusti viljelijöitä yhdistävän Kilimanjaro Native Cooperative Unionin (KNCU). Se toimii menestyksekkäästi edelleen, vaikka Tanganjika lakkasi vuonna 1961 olemasta Britannian protektoraatti, itsenäistyi ja muuttui myöhemmin Tansaniaksi.
Itsenäisen Tansanian hallitus kiinnitti erityistä huomiota kahviteollisuuteen, laajensi plantaasialueita ja järjesti valmiiden papujen myynnin lisäksi myös tutkimustoimintaa. Maassa toimii Tanzania Coffee Research Institute (TaCRI). Myös muut organisaatiot työskentelevät tanzanialaisten tuottajien hyväksi. Kahvintuotannossa on mukana 300 000–400 000 pientilaa, mikä tekee alasta tärkeän sosiaalisen ja taloudellisen osan maan elämää. Se työllistää noin 2,5 miljoonaa ihmistä.
Muista puhuttaessa Etiopia, Kenia ja Uganda kuuluvat johtaviin tuottajiin. Afrikan kahvimarkkinoilla on myös muita merkittäviä toimijoita. Ne kaikki kasvattavat myös korkeatasoisia tuotteita, joita arvostetaan maailmalla.
Mikä alue tuottaa eniten kahvia maailmassa?
Vertailun vuoksi tässä ovat kahvintuotannon kaudelta 2021/2022 alueittain:
- Eniten tuotti Etelä-Amerikka: 77,5 miljoonaa kahvia.
- Aasia, Oseania mukaan lukien, toimitti 51,4 miljoonaa säkkiä.
- Afrikka tuotti 19,27 miljoonaa säkkiä.
- Keski-Amerikka ja Meksiko tuottivat yhdessä 19 miljoonaa säkkiä.
Kahvinvalmistuksen innovaatiot
Palataan nyt 1800-luvun jälkipuoliskolle ja katsotaan, mitä muuta merkittävää kahvin maailmassa tapahtui. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa keksittiin pikakahvi – kahvipavuista valmistettu kuiva uute. Pavut paahdetaan, jauhetaan ja käsitellään kuumalla vedellä. Sen jälkeen ne kuivataan joko sumutuskuivauksella tai pakastekuivauksella. Ensimmäisessä menetelmässä syntyy jauhetta, toisessa murumaisia paloja.
1900-luvun alussa keksittiin menetelmä kofeiinin poistamiseksi kahvista maun säilyessä. Näin syntyi kofeiiniton kahvi, kahvijuoma ihmisille, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi käyttää verenpaineeseen vaikuttavaa kofeiinia.
1900-luvun aikana kahvintuotanto ja kahvin suosio kasvoivat. Teolliset mahdollisuudet toivat kahviteknologiaan jatkuvasti uusia ratkaisuja: papujen paahtokoneita ja kahvikoneita erilaisten juomien valmistamiseen. Ketjukahvilat avautuivat, ja suurimmaksi niistä kasvoi Starbucks, jolla on nykyisin yli 35 000 brändättyä toimipaikkaa eri puolilla maailmaa. Uusia juomareseptejä kehitettiin, ja nykyään niitä on yli 30. Vuoteen 1995 mennessä kahvista oli tullut maailman suosituin juoma: sitä juotiin vuosittain yli 400 miljardia kupillista. Kaikki nämä kehityssuunnat jatkuvat yhä.
Nämä ovat kahvin historian tärkeimmät virstanpylväät. Kun seuraa tutun juomamme kohtalon kaikkia käänteitä, huomaa, että arabit, turkkilaiset ja brasilialaiset tulivat kahvin maailmaan vasta myöhemmin. He ovat vaikuttaneet suuresti kahvikulttuuriin. Kahvikasvin alkuperä on silti Afrikassa.
Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin kahvista: onko se haitallista vai hyödyllistä, mitä määriä tutkijat suosittelevat ja miten juoma vaikuttaa ihmiskehoon. Toivottavasti käden ulottuvilla on juuri nyt hyvää kahvia. Valmista kupillinen ja lue vastaukset siemaus kerrallaan.
Suosittuja kysymyksiä kahvista
Indonesiassa, Vietnamissa, Filippiineillä, Intiassa ja muissa maissa kopi luwakia tuotetaan teollisessa mittakaavassa. Tiloilla pidetään epähygieenisissä oloissa kymmeniätuhansia sivettejä häkeissä ja pakkosyötetään niille kahvikirsikoita. Eläimiä nälkiinnytetään, jotta ne eivät kieltäytyisi ainoasta saatavilla olevasta ruoasta – kahvimarjoista. Marjojen laatua ei valvota. Häkeistä kerättyjen kahvipapujen koostumusta ei tutkita. Pakkauksissa väitetään virheellisesti: "Kerätty luonnosta." Häkkieläimet ovat jatkuvasti stressissä, mistä kertovat veriset ulosteet ja varhaiset kuolemat.
Kuvaamme tämän brändin tuotantoon liittyvää tilannetta tarkemmin kopi luwak -kahvia käsittelevässä artikkelissamme. Suosittelemme vahvasti, ettet koskaan osta kopi luwak -kahvia etkä tue teollisuutta, joka perustuu eläinten julmaan kohteluun voiton vuoksi. Lue sen sijaan artikkeleitamme Afrikan eläimistä.
Altezza Travelin kaikki sisällöt laaditaan asiantuntijanäkemysten ja perusteellisen taustatyön pohjalta ja ne noudattavat toimituksellisia periaatteitamme.
Haluatko tietää lisää Tansanian matkoista?
Ota yhteyttä tiimiimme. Tunnemme Tansanian tärkeimmät kohteet omakohtaisesti. Kilimanjaron alueella työskentelevät matka-asiantuntijamme jakavat mielellään vinkkejä ja auttavat matkasi suunnittelussa.
Climbing 
Safari 
About Altezza 
About Tanzania